tiistai 29. joulukuuta 2015

Nilkkoja

Sain päätökseen viikko sitten  noin neljän viikon nilkkatreenijakson, johon kuului nilkkatreeni 2-3 kertaa viikossa. En oikein tiedä, vaikuttiko tuo kuinka paljon, kun "lähtöruutukuvat" olivatkin todella paljon huonolaatuisempia. Jätän ne tästä kokonaan pois, mutta toisessa postauksessa kyseltiin niitä mun nilkan ojennuksia ilman tossuja, joten tässä niitä :). Nämä kuvat ovat niitä tämän hetkisiä kuvia.



En saanut kameraa millään tarkentumaan vasemman jalan yhdellä jalalla seisontaan, joten siitä ei ole kuvaa. Voin kuitenkin kertoa, että se on todella paljon oikeaa huonompi.


Oikean nilkan ojennus.

Vasemman nilkan ojennus.

-Helinä

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Lukio

Olen tässä muutamana päivänä miettinyt, mitä sain lukiosta. Tässäpä siis pieni lista asioista, joihin olen päätynyt :).

  • lähes kaikki mun parhaat ystäväni tällä hetkellä
  • valmiudet hakea/päästä vielä joskus lääkikseen
  • parempi tanssitekniikka (kävin 6 tanssikurssia)
  • mahdollisuus päästä tutustumaan mm. steppaukseen, nykytanssiin ja kansantanssiin
  • yhteensä 87 kurssia hyvää opetusta
  • rohkeutta kokeilla uusia asioita
  • muutamat hyvät hyppytuntipäikkärit käytävän penkeillä
  • parhaan terveydenhoitajan kolmeksi ja puoleksi vuodeksi
  • englannista B, lyhyestä matikasta E, äidinkielestä E, biologiasta M, kemiasta M ja fysiikasta L
-Helinä

Hyvää Joulua kaikille :)

maanantai 21. joulukuuta 2015

Vatsalihashaasteen tulokset

Ehdin lupailla näitä vatsalihashaasteen tuloksia jo ajat sitten, joten nyt on jo aikakin julkaista ne. En sitten koskaan saanutkaan tehtyä sitä viimeistä neljättä viikkoa, joten nämä ovat kolmen viikon tuloksia. En tiedä mitä tähän nyt kuuluisi kirjoitella, kun kuvista näkee tapahtumat mun mielestä hyvin, Mulla on ollut voimisteluaikoina melko hyvät vatsalihakset, jotka tulevat sillä tavalla ok helposti takaisin näkyviin, kun jaksaa vain vatsalihaksia tehdä. Vahvemmiksi siitä ne eivät silti niin nopeasti muutu. 

Nämä kuvat ovat tuolta parin kuukauden takaa, joten tällä hetkellä oleilen tuollaisen ensimmäisen kuvan masun kanssa ainakin vielä joulun yli. Tammikuussa ajattelin taas ryhdistäytyä noiden jumppaamisien kanssa :D.

Ostin muuten ensimmäisen oman pienen läppärin, joten tekstiin saattaa tulla helpommin kirjoitusvirheitä (näppäimistö on aika erilainen kuin vanhempien koneissa).

-Helinä

Joulua etsimässä

Tänä vuonna mun on ollut tavallista vaikeampi löytää sitä joulun tunnetta. En tiedä johtuuko se lämpötilasta, lumettomuudesta, joulujuhlan ja kuusen puuttumisesta vai mistä, mutta mulla ei ole ollenkaan jouluinen olo.

Jouluvalot on laitettu jo ikkunoihin ja muutamat joulukoristeet paikoilleen. Piparkakkutalojakin on melkein joka huoneessa ja joululahjat ostettu ja osa laitettu esille odottamaan (ei kuusen alle vaan valaistun kummallisen hapsusisäkasvin viereen). Joululauluja äiti on soittanut päivät putkeen joulukuun alusta lähtien. Joulutunnelma silti jollain tavalla puuttuu. Siskoni istuu kaikki päivät koneella kuulokkeet päässä, isi lukee kirjoja makkarissa ja äiti askartelee jotain keittiössä. Nuorempi pikkusiskoni sentään puuhailee mun kanssa välillä jotain. Toisaalta olen itsekin ollut tosi paljon vain mun poikaystäväni kanssa viime päivinä, kun tammikuussa hän lähtee armeijaan.

Tänään onneksi saadaan joulukuusi sisälle ja päästään koristelemaan sitä. Huomenna ajateltiin poikaystävän kanssa leipoa piparkakkuja.

Eilen olin elämäni ensimmäisissä pikkujouluissa kaverini luona ja huomenna käyn katsomassa vielä poikaystäväni kanssa Star Warssia elokuvateatterissa. En olekaan käynyt elokuvissa varmaan kahteen tai kolmeen vuoteen. Ihan mukavaa vaihtelua tähän kotona olemiseen. Keskiviikkona voi sitten jo koittaa rauhoittua joulun viettoon :).

-Helinä

perjantai 18. joulukuuta 2015

Arvonnan voittaja!

Nyt arvonnan voittaja on selvillä ja tällä kertaa arpaonni suosi Sallia! Onnittelut!

Arvoin voittajan random.orgin satunnaisgeneraattorilla, joka antoi numeron väliltä 1...9. Sain nelosen, joten laskin arvontakommenteista ylhäältä päin neljännen, joka oli Sallin kommentti :).

torstai 17. joulukuuta 2015

Loma

Balettitunnit loppuivat viime sunnuntaina. Hieman on tylsistynyt olo, kun tietää seuraavan tunnin olevan vasta yli kuukauden päästä. Toisaalta polveni on tätä lomaa pyytänyt jo ainakin viikon reistaillessaan plieissä.

Alunperin mun oikea polvi "kuoli" voimisteluaikoina, eikä kestänyt enää sitä lajia. Tanssissa se on pärjännyt silti hyvin ja kipuillut vain harvoin. Nyt syksyn aikana se ei yllättäen tykännytkään jostain ja alkoi vihlomaan pari viikkoa sitten, kun tehtiin hidasta plietä, jossa paino oli vain oikealla jalalla. Tästä lähtien se on vihlaissut jokaisessa pliessä, joka tehdään 3., 4. tai 5. asennossa. Toivottavasti tuo ongelma katoaisi tässä loman aikana :).

Syksyllä olen oppinut omasta mielestäni tekemään monia liikkeitä paljon nopeammin/tarkemmin, esim tenduita ja pieniä jalannostoja. Tasapainotkin tuntuvat astetta helpommalta, mutta suurin kehitys on pirueteissa. En enää stressaa piruetin aikana sitä, että saanko sen tehtyä, vaan keskityn siihen itse piruettiin. Käsien toisessa asennossa (?), jossa kädet ovat sivuilla, olen myös hieman kehittynyt (tai ainakaan ope ei enää viimeisillä tunneilla sitä korjannut niin paljon).

Paljon parannettavaa olisi niissä suurissa jalanheitoissa (ja ilmeisesti myös balettitermeissä). Toisaalta haluaisin harjoitella niitä kotona, mutta toisaalta vihaan niitä. Lonkkani naksuvat eteenpäin heitossa kauheasti, eikä se tunnu yhtään kivalta.
Kun jalka on melkein vaakatasossa, kuuluu tai tuntuu pieni kumahdus. Kun jalka menee vaakatason yli, kuuluu toinen isompi naksahdus/rutina. Jalan laskiessa ensin kuuluu tuo isompi ja sen jälkeen loogisesti tuo pienempi. Tämä juttu käy ihan joka kerta, kun heitän tai nostan jalkaa eteen. Aivan kuin jokin ratas pyörittäisi mun lonkkaa. Taaksepäin tehdessä tätä ongelmaa ei ole. Sivulla mun takareisi taas jumittaa lähes heti ja jalka ei nousekaan sitten yhtään minnekään. Sivulle tehtäessä myös lihasvoima on aika heikko ja sekin vaikuttaa.

Nyt joulukuu kuluu mulla pääosin nilkkatreenin ja venyttelyn parissa. Voisin lisätä lukkariin varmaan muutaman jalkalihastreenin, mikä ei rasittaisi tuota polvea (olisiko vinkkejä?). Mietin, jos uskaltaisin käydä uimahallissa uimassa eli toisinsanoen räpiköimässä mun uimataidoilla. Viime kerrasta on niin pitkä aika :).

-Helinä

lauantai 12. joulukuuta 2015

Joululahja-arvonta :)

Odotan jouluaatossa eniten sitä, että saan antaa kaikki joululahjat. Aloitan lahjojen ostelun usein jo lokakuussa ja jouluun mennessä kaikki kaappitila meneekin lahjapakettien säilytykseen :D.

Koska yksinkertaisesti rakastan lahjojen antamista, päätin järjestää teille joululahja-arvonnan :). (Jos olisin tarpeeksi rikas, ostaisin tietysti jokaiselle oman joululahjan!)

Palkintona on jouluaiheinen paketti, johon sisältyy ainakin
* 2 koristehiuspompulaa
* srassihiuspinni
* pyyhekumi
* 3 jouluista tuoksukynttilää
* 5 käsintehtyä kestopesulappua
* tikkari
* jouluinen kynsikoristesetti.
Saatan lisätä mukaan joitain yllätyksiä, koska joulu on mun mielestä sellaista yllätysten aikaa :).
Kuvassa taustalla ovat mun omat joulukoristeet, jotka eivät kuulu arvontaan mukaan.

En ole koskaan ennen järjestänyt tällaista, joten korjatkaa jos jotain menee väärin. Arvonta on tietysti vain Suomen sisäinen ja palkintona yksi sekalainen paketti jouluteemalla. Kaikki palkinnon osat ovat käyttämättömiä, vaikka kaikki eivät olekaan juuri tätä varten ostettu (kuitenkin kaikki itse ostettu, ei ole mitään sponsoria tässä mukana).

Musta olisi mukavaa, jos vain ns oikeat blogini lukijat osallistuisivat tähän. En haluaisi kuitenkaan rajata tätä vain julkisille lukijoille, koska osa käy varmaan lukemassa blogia välillä olematta silti virallisina "lukijoina". Luotan siis teihin tässä asiassa, enkä vaadi sitä, että olisitte julkisia lukijoita. (Ei ole väliä oletteko lukeneet kaikki postaukset vai vaikka vasta vain pari muuta tämän lisäksi. Kunhan ette olisi päätyneet tänne arvontoja googlaamalla.)

Pelkkä sähköpostiosoite ja nimimerkki kommenttikenttään riittää siis arvan ansaitsemiseen. Olisi kiva (muttei pakollista), jos kertoisitte samalla lemppari jouluperinteenne! :)

Arvonta päättyy 17.12.2015.

-Helinä

maanantai 7. joulukuuta 2015

Kärkitossuttelua

Sain vihdoin nauhat paikoilleen tossuihin. Ohjeissa on kuva vielä jotenkin langalla kärjen suojauksesta. Onko tuo pakollista ja eikös saman asian aja kärkeen tuleva nahkapala? Mistäköhän näitä saa, vai tarvitseeko sellaista edes? :)

Olen hieman kokeillut noita tossuja jalassa kärjillä (tuen kanssa), puolivarpailla ja tasajalalla. Puolivarpailla olo on todella vaikeaa, koska tuntuu, etteivät satiininauhat anna periksi vaan ratkeaisivat. Pitäisikö ne yksinkertaisesti jättää löysemmälle vai onko ongelma lähtöisin jostain muualta (kellekään tuttua)?

Huomasin myös, että vasempaan jalkaan tossu tuntuu paremmalta kuin oikeaan, vaikka vasen onkin se heikompi osapuoli. Jännä juttu!

Ostin samalla Rumpfin vaaleanpunaiset silikonipehmusteet, jotka ovat tietysti olleet tässä samalla testissä. Mulla ei ole nyt kauheasti mitään vertailukohteita, joten täytyy sanoa että ne ovat pehmeän tuntuiset. (Kokeilin tossuja myös ilman pehmusteita, joten siihen verrattuna nuo antavat todella paljon pehmeämmän tuntuman.) Kaupassa ehdotettiin myös vähän paksumpia pehmusteita, mutta ne olivat kooltaan pienempiä ja ajattelin että nuo vähän litteämmät/isommat sopivat paremmin mun jalkaan. Olen ollut niihin nyt toistaiseksi tyytyväinen.

Nuo kärkkäreillä touhuamista sisältävät tunnit alkavat tammikuun lopulla, enkä millään jaksaisi odottaa! Haluaisin oppia kovasti näyttämään noilla hieman sulavammalta (tällä hetkellä olo on Bambimaisen huojuva ja epävarma).

Olisiko vinkkejä, miten painoa saisi jaettua ihan pikkuisen pidemmältä tokalta varpaalta enemmän isovarpaalle? (Tällaista ongelmaa tuli huomattua.)

-Helinä

Bloch Suprima

Tänään kävin hakemassa viime viikolla sovittamani kärkitossut! Teen vielä tarkemman postauksen myöhemmin, mutta tässä kuva tossuista aivan ensimmäistä kertaa kotona jalassa. Saa kertoa mielipiteitä näyttävätkö ne sopivan kokoisilta/levyisiltä ja niin edespäin :).

Itse jatkan nauhojen ompelua, jotta saan otettua kunnon kuvat vielä tossuista. Ostin muuten samalla itselleni uudet Piruetin shortsit, aivan samanlaiset kuin mulla aiemmin on ollut. Vanhat on kestäneet jo 6 vuotta, eivätkä vieläkään näytä hajoamisen merkkejä. Olen vain aina pulassa, kun ne ovat pesussa. Nyt on sitten toiset varalla :).

-Helinä

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Joululahjavinkkejä

Tänään mulle tuli sellainen olo, että haluan kertoa teille kaupoista, joista olen saanut erityisen hyvää palvelua. Sellaisista, joiden tuotteisiin olen ollut tyytyväinen niin paljon, että haluan suositella muillekin. Tässä tulossa muutamia nettikauppavinkkejä, vaikkapa sitten joululahjoja pohtivalle. En itse hyödy tästä yhtään mitään, olkoon tämä pieni mainostus vaikkapa joululahja minulta kauppojen pitäjille :).

Gitte's
Käsintehtyjä ihanan tuoksuisia saippuoita <3. Omistan kiivin, suklaakeksin ja merisuolan näköiset/tuoksuiset saippuat. Kaupan päälle sain ylimääräisen suklaakeksisaippuan :).

Hattentatti
Lastentarvikkeita, leluja, koruja, vaatteita. Todella suuri valikoima Nomination yhteensopivia paloja, ilman toimituskuluja! Toimitus oli todella nopea.

Royalkestot
Ekologisia lastentarvikkeita (kestovaippoja yms). Ei monellekaan tämän blogin lukijoista ajankohtainen, jos ei ole ostamassa  mahdollisille sukulaisvauvoille lahjoja :).

Kirjokas
Käsityöntekijän unelma! Kaikkea mahdollista ihan kaikkeen. Lisäksi hinnat eivät ole turhan korkeat ja palvelu hyvää.

Mimax
Kynsitarvikkeita hyvillä hinnoilla, lisäksi kuukausittain hyviä tarjouksia. Jos haluaa aloittaa kynsienlaittoharrastuksen, kannattaa todella käydä katsomassa :).

Hiekkakakku
Aivan aidon näköisiä herkkukoruja luonnonmateriaaleista. Keksejä, vohveleita, karkkeja ja pullia kaula- ja korvakoruina.

MAKEE design
Hauskoja heijastimia, koruja ja asusteita :).
Jos muistan lisää kauppoja, lisään ne kommentteihin. Tällä hetkellä en sitten millään keksi muita, vaikka niitä varmasti on :).

Onko teillä ns luottokauppoja, joista ostamisesta tulee itselle hyvä mieli, kun tukee kaupan toimintaa?

  1. -Helinä

torstai 3. joulukuuta 2015

Sovituksia

Kävin tänään kaupungilla koulun lakkiaisharjoituksissa ja vaihtamassa eilisen väärän huulikiillon oikeaan huulipunaan (vaihto sujui ongelmitta, samoin harjoitus). Kun nyt kerran tuli rampattua ympäri kaupunkia, päätin käydä samalla sovittamassa kärkitossuja eri liikkeissä. Yksi syy tähän oli mun malttamattomuus saada tietää löytyykö sitä oikeaa kokoa, mutta ajattelin myös, ettei tarvitse sitten ensi viikolla juosta uudelleen samoja reittejä.

Ballerina&Liikunnassa loppuivatkin kaikki koot jo seiskaan (parissa oli myös 7 1/2, mutta eivät muuten sopineet pohjan vuoksi). Sain silti kokeilla eri leveyksiä tossuista ja malleista. Myyjä päätyi siihen, että mulle tulisi tilata Bloch Sonata, 7 1/2, D-leveydellä. Saisin tossut sitten muutamien viikkojen päästä. Hintaa noilla olisi 69 euroa.

Piruetissa päädyttiin myös Blochin tossuihin (muissa merkeissä ei ollut oikein pitkiä, mutta kapeita tossuja). Tällä kertaa "voittajaksi" päätyi Bloch Suprima, 7 1/2, C-leveydellä. Hintaa olisi 67 euroa. Bloch Sonataa ei ollut tässä liikkeessä oikeassa koossa (tai sitten ei ollenkaan).

Koko on ilmeisen varmasti nyt se 7 1/2, kun molemmat sovittajat päätyivät siihen testailujen jälkeen ja se tuntui mustakin sopivalta (nettisivuilla sanottiin sen vastaavan kokoa 41, mitä ihmettelen paljon). Leveys mietityttää, koska testasin Piruetissakin D-leveyttä ja pidin eri levyisiä tossuja jaloissa vuorotellen ja samaan aikaan. Päädyttiin kuitenkin myyjän kanssa tuohon C:hen, koska se tuntui ja kuulemma näytti paremmalta kärjellä ollessa. Tasajalalla D-leveys oli paremman tuntuinen, kun taas C oli melko puristava, muttei täysin mahdottoman huonon tuntuinen. Sovitus tuntui vaikealta, koska ei tiennyt yhtään, miltä tossujen tulisi tuntua :D.

Onko teillä mielipiteitä näistä vaihtoehdoista? Ottaisin kiitollisena vastaan :).

-Helinä

Tiedän, ettei kaupassa saa kuvata, mutta en voinut vastustaa, kun myyjä haki toista paria varastosta :D.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Kärkitossupäätös

Tänään tunnin alussa ope kyseli, oltaisiinko kiinnostuttu harjoittelemaan kärkitossuilla kevään tunneilla. Alkuun kaikki vain seisoivat hiljaa ja tuijottivat toisiaan, että mitä tähän kuuluu vastata (niin perisuomalaista :D).

Lopulta joku uskaltautui kuitenkin nyökkäämään ja mumisemaan jotain myöntävän suuntaista, johon muut uskalsivat liittyä. Lopulta vastaus kuulosti varsin innostuneelta ("joo, joo!"). Tästä ope päätti, että todella tehdään kevään tunneilla lopputunnista tangolla 15-20 minuuttia kärkitossuilla.

Ope piti myös pienen kärkitossuopastuksen tunnin alkuun, joka kesti noin viitisen minuuttia. Se sisälsi suurinpiirtein nämä asiat:

1. Tossujen tulisi olla sellaiset, joissa varpaat mahtuvat aivan suoriksi, muttei ylimääräistä tilaa silti olisi yhtään.

2. Kannattaa hommata silikonipehmusteet, koska niillä on helppo aloittaa, kun ei tiedä vielä pehmusteista sen tarkemmin.

3. Pohjan kovuus voisi olla ns medium. Liian kova on hankala aloittelijalle, mutta liian pehmeä ei välttämättä tue tarpeeksi (aikuista).

4. Nilkan (ojennuksen) tulee olla tarpeeksi vahva, jotta kärkitossuilla harjoittelu onnistuu.

Olen menossa kärkitossuostoksille ensi viikolla. Eniten jännittää, jos oikean kokoisia tossuja ei löydy hyllystä. Jalankokoni on kuitenkin 42-43. Jos sopivia ei löydy, ne täytyy varmaan tilata liikkeeseen ja pääsen sovittamaan vasta tammikuussa. Piruetissa on kuulema tasan yksi malli tässä koossa, kun kävin kyselemässä. Ballerina&Liikunnassa tosin luvattiin suurempaa valikoimaa, mutta en ole ihan varma ymmärsikö myyjä kokoni oikein. Hän kun mainosti mulle, että kyllä on ihan 7 ja jopa 8 kokoon asti joitain tossumalleja. Mun jalka kun on lähempänä 9 kokoa...

Olisiko teillä joitain vinkkejä kärkitossuihin liittyen? :)

-Helinä

Loppuun kummallisin kuva, jonka kärkitossuista löysin :"D. Tuntuu, että muutama asia siinä on pahasti pielessä. Kuva on joltakin balettiaiheiselta Instagram-sivulta. Olisikohan tuo ballez tai jokin sinne päin.

Jalkahoidossa

Äitini sai kesällä synttärilahjaksi  lahjakortin kauneushoitolaan. Koska äitini on todella huono lähtemään minnekään, mä sain käyttää tuon kortin, kun viimeinen käyttöpäivämäärä siinä alkoi tulla lähemmäs. Koska tanssissa jalat joutuvat koville, valikoin tietenkin jalkahoidon.

En ole koskaan edes käynyt kauneushoitolassa aiemmin. Hoito olikin erittäin positiivinen yllätys. Se kesti kokonaisen tunnin ja maksoi 52 euroa. Siihen sisältyi liotus, kynsien hoito ja lakkaus, kovettumien poisto, rasvaus ja hieronta. Nyt mun jalat tuntuvat pehmoisemmilta kuin koskaan! :D Sain valita itse kynsilakan värin, joten valitsin tietysti kirkkaan pinkin. Lisäksi jalkahoitaja oli todella mukava ja hoitola ihanan turkoosin värinen.

Lahjakortista jäi vielä rahaa käyttämättä, joten ostin lämmittävän jalkavoiteen paleleville jaloille. Aioin ostaa myös huulipunan, joka vaihtaa väriä ihon pH:n mukaan, mutta mulle annettiin mukaan vahingossa jokin ruskean sävyinen huulikiilto, joka oli samanlaisessa pakkauksessa. Käyn huomenna vaihtamassa sen samalla, kun käyn lakkiaisharjoituksissa. :)

-Helinä

maanantai 30. marraskuuta 2015

Joulukuu!

Pidän todella paljon joulusta ja eniten vuodessa odotan juurikin joulukuun alkua, koska silloin meillä on kotona lupa aloittaa joulukoristeiden ripottelu ympäri asuntoa. Tänään tuli tehtyä tämän vuoden ensimmäiset joulukoristeet, nimittäin ballerinalumihiutaleet! :)

Nämä oli todella helppo tehdä (vaikein osuus oli pukea lumihiutalehameet ballerinoille :'D). Ensin tulostin netistä ballerinojen ääriviivoja, leikkasin ne ja piirsin valkoiselle pahville. Leikkasin ballerinat pahvista ja liimasin paperista niille leotardit. Tämän jälkeen alkoi lumihiutaleiden leikkaus tavallisesta tulostuspaperista perinteiseen, jo ala-asteelta opittuun tyyliin. Taitellaan siis neliö puoliksi, puoliksi ja puoliksi. Sitten vain leikellään siihen kuvioita, avataan ja katsotaan menikö pilalle :D. Lopuksi pujotin lumihiutaleet ballerinojen päälle, lumihiutaleen keskelle leikkaamastani kolosta, jota teippasin pienemmäksi, jos se oli liian suuri.

Lopputulos on mun mielestä ihmeellisen onnistunut :). Löysin idean tähän Pinterestistä ja yhteensä tuli tehtyä kuusi ballerinaa mun huoneeseen roikkumaan.

Onko teillä jotain balettiaiheisia joulukoristeita? :)

-Helinä

torstai 26. marraskuuta 2015

Kummalliset kokeilut 2: Vikellys

Perjantaina pääsin kokeilemaan vikellystä! Sana ei sinänsä kerro lajista juuri yhtään mitään, mutta se on voimistelua/temppuilua ympyrää laukkaavan hevosen selässä. Kuulostaa haastavalta ja sitä se on. Koska haastavan toinen määritelmähän on "vaikea, mutta mielenkiintoinen", päädyin kokeilemaan tätä :D.

Mulla ei juurikaan ole hevostelukokemusta, muutakuin parin ratsastustunnin verran. Tähän lajiin oli silti yllättävän helppo päästä mukaan :). Koska tämä oli mun eka tunti, tehtiin kaikki hevosen ollessa käynnissä, ravissa tai paikoillaan.

Tunnin aluksi sain taluttaa talliin ja hoitaa Jymy-hepan. Seuraavaksi laitettiin vikellysvarusteet, eli vähän paksumpi huopa selkään ja sen päälle vikellysvyö. Vyö meni hevosen mahan alta ja selän päällä siinä oli kaksi pidikettä vierekkäin käsille. Näin aluksi laitettiin myös suitset, mutta ne eivät yleensä kuulu vikellykseen. Unohdin ottaa kokonaan kuvia, kun kännykkä oli siskollani.

Talutin Jymyn kentälle, jossa kipusin sen selkään jakkaran avulla. Satulaa ei siis ollut, vaan selässä oltiin sen huovan päällä. Tunti aloitettiin käynnissä (hevonen kävelee) ja tein selässä pyöräilyliikkeitä ja "karatepotkuja" sivuille kummallakin jalalla. Tästä siirryttiin harjoittelemaan tietynlaista askeleiden kevennystä, eli piti myötäillä hepan askelia lantion avulla pitäen ylävartalo paikoillaan ja kädet sivuilla.

Sain myös yrittää ratsastaa yksin, mutta välillä esimerkiksi lähiaitauksessa olleet pikkuiset ponitytöt alkoivat kiinnostamaan suunnattomasti, enkä saanut Jymyä enää ollenkaan liikkeelle ;D. Välillä harjoiteltiin myös ravissa kyydissä pysymistä. (Tämä yllättäen tuntui paljon helpommalta ilman satulaa.)

Kun olin oppinut tarpeeksi hyvin keventämään askelia, laitettiin Jymy liinaan (?), jonka avulla ope pystyi ohjaamaan hevosen ympyräradalle, jonka keskellä ope itse oli. Siinä harjoiteltiin naisten satulassa, sivuttain ja väärin päin ratsastamista. Myöhemmin myös konttausasennossa, kyykyssä, polvivaassa ja ns takareisiojennuksessa (kyykystä suoristaa jalat, mutta jättää kädet maahan) olemista samalla, kun heppa menee käyntiä.

Paikoillaan harjoiteltiin kaikkea ensin, mitä tehtiin ympyrässä myöhemmin ja lisäksi seisomaan nousemista, joka oli todella epävarman tuntuista, jos Jymy vähänkään liikkui. Saati sitten siellä pitäisi pysyä laukkaavan hevosen selässä :D.

Tunnin lopuksi sain rapsutella Jymyä kaulasta, korvista ja hännän tyvestä makoillen itse selässä :). Tietenkin Jymy tuli myös hoitaa tunnin jälkeen. Pääsin lisäksi laittamaan loimen ja taluttamaan Jymyn takasiin ulos aitaukseen.

Loppuun siskoni ottama kuva, kun ollaan ihan lähtöruudussa eli kiipesin juuri Jymyn selkään :). Ilta pimeni niin nopeasti, ettei lopputunnista enää saanut otettua kuvia.

-Helinä

Jännitystä ja lukemista

Enää muutama viikko mun lakkiaisiin ja yo-kuvatkin saatiin otettua. Musta tuntuu, että varsinkin isi stressaa mun juhlia ihan liikaa (tai ehkä enemmänkin sitä, että alkoholijuomat loppuu siellä kesken tai jotain) ja monesta jutusta nousee ihan riitaa mun vanhempien välille.

Mun mielestä nämä asiat ovat ihan tyhjänpäiväisiä, kuten pitääkö juhlien aikana tiskata lusikoita, täytyykö nostaa malja tai olisiko kutsukortissa täytynyt ilmoittaa pukukoodi. Mun mielestä tiskataan (vaikka sitten minä ihan itse), jos on tarvetta. Joku saa nostaa maljan, jos haluaa, mutta ei sillä ole mulle väliä ja jokainen saa pukeutua niinkuin haluaa. Tämä kaikki hössötys saa mut toivomaan, että juhlat olisivat vain mahdollisimman pian ohi.

Jatkuva lahjatoiveiden kyselykin ahdistaa, kun tuntuu, ettei mikään niistä "kelpaa" äidille. Jatkuvasti tulee arvostelevaa kommenttia "vähän yllätyin, kun tuollaista menit toivomaan" tai "mieti nyt vähän pidemmälle, luuletko ettei tulevaisuudessa ole niitä rahareikiä". Sama juttu oli myös vieraslistan kanssa, ruokiin sain sentään itse kunnolla vaikuttaa. Tuntuu hieman siltä, että kyseessä olisivat melkeinpä äidin juhlat.

Nyt mulla ei ole ollut kouluakaan niin olen vain lukenut pääsykokeisiin. Joka hetki, kun en ole lukemassa tunnen järkyttävää syyllisyyttä siitä, etten lue ja jään jälkeen mun lukusuunnitelmasta. Mun poikaystäväkin kyselee jatkuvasti, että olenko nyt lukenut tarpeeksi ja lähtee aina aikaisin meiltä kotiin, ja sanoo syyksi "mutku sun täytyy nyt lukea". Kun sanon tehneeni jotain muuta kuin lukeneeni tai reenanneeni, on kommentti aina "niin eli et sitten lukenut". (Treeneihin hän kuitenkin suhtautuu positiivisesti, koska pelkää niin kauheasti, että mä lihon vanhetessa :"D.)

Tästä tulikin kauhean negatiivinen postaus, joten loppuun se positiivinen asia, joka mua tosissaan jännittää. Nimittäin ensiviikon keskiviikon tunnilla päätetään se, päästäänkö kokeilemaan ensi kevään aikana kärkitossuja! Ei me tietenkään mitään huimia määriä tehtäisi kärjillä, mutta pääsisi kuitenkin testaamaan miltä se tuntuu :).

Onko teillä ollut yo-juhlia ja millainen rumba niistä silloin syntyi? :S

-Helinä

maanantai 23. marraskuuta 2015

Spagaatit

Viime perjantaina sain balettitunnilla yllättäen ensimmäistä kertaa kesän jälkeen taas molemmat, oikean ja vasemman jalan, spagaatit maahan. Ennen kesää venyttelyrutiinin ollessa täydessä terässä sain molemmat maahan, mutta vasen jalka ehti kangistua yo-kokeisiin keskittyessä.

Nyt olen saanut kirjoitusten jälkeen hyvän rutiinin pystyyn ja vihdoin spagat taas näköjään menee välillä :). Tänään vasen jalka on jumissa varsinkin takareidestä, eikä spaga mennytkään maahan. Kuvassa näkyy kuinka paljon/vähän tänään jäi matkaa maahan. Harmittaa. (Pahoittelen "belfiemäisyyden" määrää :'D.) Toisaalta kesällä matkaa oli reippaat 15 senttiä. Pitäisi saada venytettyä vasen yhtä varmaksi kuin tuo oikea. Sivuspagaatti on myös yksi murheenkryyni, koska en ole koskaan saanut sitä maahan. Toivon silti, että sekin päivä tulee vielä vastaan :).

Ajattelin jakaa videon, jossa tehdään oikeastaan kaikkia venytyksiä, joita mäkin oon tehnyt. Sen avulla voi kokeilla venyttää spagaatteja maahan, jos niiden kanssa on ongelmia. Pitää vain muistaa venyttää molempia puolia! Mulla toinen puoli on juurikin sen vuoksi kamalan paljon huonompi, kun voimisteluaikoina venytettiin enemmän oikeaa puolta. Tästä videoon.

-Helinä

lauantai 21. marraskuuta 2015

Kummalliset kokeilut 1: Jooga

Eilen olin elämäni ensimmäisellä joogatunnilla korvaamassa yhtä väliin jäänyttä balettituntia. Päätin aloittaa tämän postaussarjan kevyesti lajilla, joka ei ole ihan niin vieras mulle. Olen tehnyt aiemmin joogasarjoja NintendoDS "pelin" (Personal Yoga Training) avulla. Tietysti mitään lajia ei saisi mieluiten harjoitella vain kotona, mutta olen ajatellut lopettaa liikkeet aina, jos ne tuntuvat millään tavalla epämukavilta mun kropassa. Noista sarjoista olen löytänyt monesti apua esim. mun selkäkipuihin.

Tämä joogatunti oli venyttelyyn painottuva, mutta joogan hengitykset ja omaan kroppaan keskittyminen olivat tunnilla mun mielestä myös hyvin mukana. Taustalla oli jotain hiljaista musiikkia ja himmennetyt valot.

Tykkäsin itse paljon tästä tunnista, varsinkin noin perjantai-iltana. Sain rauhoittua viikonloppuun, mutta samalla tuli venyteltyä hyvin ja treenattua ainakin käsilihaksia. Tunnilla tehtiin yhtä mulle aivan uutta venytystä, jokin kolmio se taisi olla nimeltään. Se venytti todella hyvin alaselkää ja kylkeä. En ole koskaan saanut niitä kunnolla venymään, joten varmasti otan tuon mukaan mun venytysrutiineihin.

Yksi liike taas oli sellainen, joka otti kipeästi lonkkaan, enkä sitä täysillä pystynytkään tekemään. Olikohan se jokin iloisen vauvan asana? Oltiin selällä makuullaan ja avattiin lonkkia.

Yleisesti joogasta jäi todella positiivinen mielikuva. Ohjaaja puhui mukavan rauhallisella äänellä ja kiersi korjaamassa asentoja (mulla niskan asentoa alaspäin taivutuksessa). Tunnilla oli tosi paljon porukkaa, mutta tunnelma ei silti ollut mitenkään levoton vaan kaikki keskittyivät omaan tekemiseen.

Aikaisemmin päivällä kävin korvaamassa toista balettituntia ja tuli vietettyä koko päivä kaupungilla, vaikkei alunperin ollut tarkoitus (en ehtinytkään käydä ennen joogaa kotona). Eväitä ei tietenkään ollut mukana ja illalla oli kaamea nälkä. Mentiin poikaystävän kanssa syömään Hesburgeriin mega-ateriat ja voin kertoa, etten varmaan koskaan ole ollut niin täynnä :'D.

Illalla mun jalat oli varsinkin jalkapöydästä ja -pohjasta tosi kipeät, varmaan kostautui neljän päivän treeniputki. Poikaystävä lupautui hieromaan ne ja puolet särystä katosi. Oliko tuo vaikutus sitten henkinen vai fyysinen, mutta tosi kiltisti se oli silti tehty :3.

Tänään olenkin vain lukenut pääsykokeisiin ja katsellut telkkaria, koska poikaystävä käski antaa jaloille kunnollisen lepopäivän. Kamalan hankalaa tämä lepääminen on ollut :D. Pari releveetä ja ojennusta on tullut aivan kuin vahingossa tehtyä.

Kuinka moni teistä on käynyt joogassa? :)

-Helinä

perjantai 20. marraskuuta 2015

Rikkinäisiä kamppeita

Nyt olen onnistunut hajottamaan kokonaisen kerraston balettikamppeita. Tossut, sukkikset ja puvun.

Tossut hajosivat jo kevään loppupuolella ja siirryin silloin uusiin tossuihini. Kokeilin eilen mun vanhoja tossuja ja ne tuntuivat todella oudoilta ja tiukoilta verrattuna näihin uusiin. Ovatkohan ne olleet hieman liian pienet vai onko käyttämättömyys tehnyt niistä pienemmät (en kyllä keksi miten). Olen pitänyt niitä treenikassissa mukana varatossuina, mutta ajattelin vihdoin ja viimein ommella ensi viikolla mun käyttämättömiin tossuihin kuminauhat ja päästää vanhat eläkepäiville. Pakkohan ne on silti jossain kaapin perukoilla säästää, kun ne ovat aivan ensimmäiset balettitossuni :).

Toisena hajosi yksi lempparipuvuistani, mandariinin värinen ristinaruselkäinen Capezion puku. Se päätyi vahingossa pesukoneeseen ja toinen olkain lähti purkamaan. En ole raaskinut sitä heittää pois, mutta en osaa sen paremmin sitä korjatakaan, joten teippasin olkaimen kuntoon (kuva). Ei kovin tyylikästä, mutta saan teippauksen jälkeen viettää vielä ainakin muutaman tunnin tämän puvun kanssa :D.

Eilen multa hajosivat sukkikset ensimmäistä kertaa. Niinkin tavallisesta paikasta kuin isovarpaan kynnen kohdalta. Koska reikä ei näy, kun tossut ovat jalassa, jatkan näidenkin käyttämistä tavalliseen tapaan. Tietysti reiän voisi ehkä parsia, mutta oman kokemukseni mukaan sukkikset hajoaa pian uudelleen ihan parsitun kohdan vierestä :D.

-Helinä

torstai 19. marraskuuta 2015

Prinsessaolo!

Tänään sitten selvisi, mitä osaa me Pähkinänsärkijästä harjoitellaan torstain tunneilla. Ei ollut ihan sitä kukkaisvalssia, jota epäilin. Me alettiin nimittäin harjoittelemaan ryhmäkoreografiaa Makeisprinsessan variaation musiikkiin! Tietysti tämä versio on noin 101% helpotettu verrattuna niihin, joita YouTubessa näkee, mutta olen siitä silti aivan innoissani. :3

Alussa meillä on sellaista kevyen näköistä hyppelyä ja piruettisarja, jonka jälkeen tulee hyppysarja, joka päättyy attitudeen (eteen) ja arabeskiin (<3). Mun mielestä tuo arabeski on vähän hassu, koska lantio on suorassa, mutta ylävartalo käännetty ja kädet ovat toinen  taakse ja toinen eteenpäin. Ennen olen tehnyt vain sitä ns tavallista arabeskia, jossa toinen käsi on eteen ja toinen sivulle.

Vielä on 3 viikkoa balettitreenejä jäljellä ja nyt jo iskee haikeus, koska tämä monta kertaa viikossa treenaaminen jää sitten pois kevään tullen ja jäljelle jää vain keskiviikon tunti. Toivottavasti saan pitää edes siitä kiinni. Huomenna on onneksi yksi ylimääräinen korvaustunti balettia ja illalla vielä jooga :).

Uskallan tässä jo hieman paljastaa, että lähitulevaisuudessa on tulossa pieni postaussarja mulle aivan uusista ja erikoisista lajeista, joita olen jo pitkään halunnut kokeilla. Ohjelmasarja "Voitolla yöhön" on antanut mulle sellaisen "nyt tai ei koskaan" -fiiliksen, joten päätinpä repäistä ja alkaa nyt toteuttamaan näitä mun muutamia haaveita eri lajien kokeilun suhteen. Rahoituksen näihin saan vanhemmilta vähän kuin ylioppilaslahjaksi :).

Kuva on vähän hassusta kuvakulmasta pikkusiskoni kuvaamana :D.

-Helinä

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Pähkinänsärkijä

Kummallakin balettitunnilla on alettu tehdä koreografioita Pähkinänsärkijä-balettiin liittyen. Keskiviikon tunnilla aloitettiin jo viime viikolla kukkaisvalssia, mutta torstain tunnin koreografia on toistaiseksi yllätys (veikkaan myöskin kukkaisvalssia). Aloitellaan sitä tällä viikolla.

Hieman harmittaa, kun pääsin jo viime keväänä tanssimaan tuon kukkaisvalssin siellä balettiopiston tunneilla ja nämä syyskauden versiot vaikuttavat lisäksi helpommilta kuin se keväällä tanssimani. Toisaalta, voiko mitään balettia tanssia koskaan liikaa? Vastaus: no ei voi! :D Tästä kukkaisvalssin ylitarjonnasta huolimatta olen siis silti superinnoissani. Nyt ainakin pääsee hiomaan liikkeet niin hyviksi kuin mahdollista.

Nyt syksyn vaihtuessa talveen tuossa kukkaisvalssin koreografiassa on jotenkin aivan eri fiilis kuin silloin keväällä. Koska Pähkinänsärkijä on joulubaletti, tulee tuosta kukkaisvalssista nyt joulufiilis, vaikka keväällä sen liitti vahvasti siihen vuodenaikaan. Pakko sanoa vielä, että musta on hauskaa, kun ope tanssii meidän seassa tuolla keskiviikon tunnilla. Jotenkin tunnelma on paljon rennompi verrattuna siihen, että ope näyttäisi liikkeitä edessä ja me yritettäisiin matkia perässä.

Koska meillä ei ole mitään näytöstä, ajattelin laittaa joulukuussa viimeisille tunneille mun tummanpunaisen puvun ja koristella nutturaa pienillä kukilla ja kimaltelevilla pinneillä. Jos saisi kauden loppuun hieman sitä näytöstunnelmaa :D.

Show-tanssissa on tehty koreografiaa kappaleeseen "One night only" tai jotain sinne päin ja lisäksi pirueteista koostuvaa sarjaa johonkin hempeään miesääniseen musiikkiin.

Millaisia juttuja teillä on tanssissa tällä hetkellä meneillään? Oletteko saaneet jostain koreografiasta tai musiikista tarpeeksenne? ;D

-Helinä

maanantai 16. marraskuuta 2015

Lumikki ja seitsemän kääpiötä

Mummi vei mut ja toisen pikkusiskoistani katsomaan viikonloppuna balettia Tampere Taloon. Esiintymässä oli omien tietojeni mukaan Viron kansallisbaletti ja kuten otsikosta jo näkyi, he esittivät Lumikki-baletin.

En ole koskaan nähnyt yhtäkään balettia "livenä", aiemmin olen katsellut vain Youtubesta ja kirjaston tallenteilta. Lisäksi en ollut koskaan kuullut Lumikista balettina. Disney-version olen tietysti nähnyt monen monta kertaa. Näiden seikkojen vuoksi luvassa oli erityisen jännä tapaus.

Tarina eteni hyvin samoja reittejä kuin Disneyn versiossa ja myös lavasteet olivat hyvin saman tyyliset. En millään osaa päättää mitkä lavasteista olivat ihanimmat, koska kaikki olivat niin ihania! Linnanpiha, kaivos, kuningattaren huone ja kääpiöiden mökki vievät kuitenkin ehkä kärkisijat. Myös yksityiskohdat, kuten jättimäinen satukirja, noidankattila ja Lumikin lasiarkku olivat aivan upeita. En olisi osannut odottaa niin hienoja lavasteita!

Asut eivät olleet tässä baletissa niin näyttävät kuin esimerkiksi kansallisbaletin kesäkiertueella. Tosin eivät kimalteet ja helmet tähän satuun suurissa määrin sopisikaan (kimaltelevia äijänkäppäniä? :'D). Glitterin rakastajana lemppariasuni oli tietenkin kuningattaren mekko, joka kimalteli violetin ja vihreän sävyissä.

Baletissa oli useampi henkilökohtainen lempparikohtaus. Tietysti näihin kuuluu lopussa ollut Lumikin ja prinssin pas de deux, mutta lisäksi pidin kääpiöiden juhlista (joihin sisältyi myös hattu, jossa oli ilotulituspata). Pidin myös alussa olleen palvelusväen kohtauksesta, jossa tanssijoita taisi olla 8 tai 10. Pari kohtausta tuntui venytetyn pitkiltä, esimerkiksi jotkin kääpiöiden metsämarssikohtauksista.

Yleisöstä sen verran, että edessäni istunut mummeli otti kännykän esiin 3 kertaa esityksen aikana! En ymmärrä miten kehtasi, kun ei selkeästi mitään tärkeää sillä tehnyt (selaili jotain kuvagallerian tapaista). En mitenkään erityisesti vakoillut mitä hän touhusi, mutta kirkas näyttö pisti helposti silmään muuten pimeässä salissa.

Esityksessä oli kuvauskielto, joten loppuun kuva vain esiripuista :).

-Helinä

Joulun Leastore yhteistyö

Alennuskoodilla "Lea17061"  saa -15% alennusta LeaStoresta 31.12.2015 asti. Ei tällä kertaa muuta :).

-Helinä

torstai 12. marraskuuta 2015

Pituusongelmia

Luin Heidin petiteproblems -postauksen, jossa käsiteltiin noin 150-155 senttiä pitkien ongelmia. Joten tässäpä muutama 178+ senttisen ongelma :"D.

1. Aina kotoa poistuessaan tuntuu kauhean suurelta ja jopa miehetkin ovat usein jotenkin lyhyitä. Okei, ei sillä ole niin paljon väliä, koska siihen tottuu. (Poikaystävänikin on jotain 173 cm, eli viitisen senttiä mua lyhyempi.) Joskus sitä silti haluaisi olla pieni ja "söpö".

2. Keittiöiden mitoitus on aina liian matala ja selkä kipeytyy ruokaa laittaessa tai tiskatessa, kun täytyy kyyristellä huonossa ryhdissä. Tai sitten treenata reisiä jatkuvalla pliellä. Myös tuolien selkänojat jätetään usein liian mataliksi. (Tykkään silti jostain syystä tiskata.)

3. Joka kaupassa täytyy tehdä grand plietä nelinkerroin, jos tuotteita on lattiatasossa. Vastapainona lyhyemmät mummelit kysyvät apua ylähyllyjen tavaroiden kanssa.

4. Kokouimapuvun ostaminen on mahdotonta, koska selän mitoitus on niin lyhyt. Voihan sitä aina ostaa XXL -koonkin, mutta istuvuus siinä hieman kärsii :D. Täytyy siis tulla toimeen bikinien kanssa.

5. Sukkahousuissa/legginsseissä täytyy valita aina se suurin koko (44/46 tms.) ja vyötärö ylettyykin sitten halutessa vaikka korviin asti.

6. Usein mekot ovat tunikoja, tunikat paitoja, paidat napapaitoja, napapaidat liivitoppeja, housut capreja, polvenyli-saappaat tavallisia saappaita jne...

7. Jos käyttää korkokenkiä, saa kaupungilla oudoksuvia katseita (varsinkin vanhoilta ihmisiltä, en tiedä miksi) ja lasten huutelua perään: "isi/äiti, kato miten iso nainen!"

8. Aina yleisössä istuessa täytyy murehtia onko jonkun edessä, ja tämän seurauksena vääntäytyä ihmeellisiin ja epämukaviin kiemuroihin, ettei olisi kenenkään edessä.

9. Hiukset ja korkokengän korot näyttävät kroppaan verrattuna lyhyemmiltä/matalammilta kuin oikeasti ovat.

10. Halaaminen on välillä erittäin hankalaa toimintaa, erityisesti ostoskassien tai painavien laukkujen kanssa :D. Kun yrittää kyykistyä samalle korkeudelle halattavan kanssa ja laukut päättävät tippua olkapäiltä ja mukiloida toisen osapuolen. Myös käsikädessä kävely on yleensä aika hankalaa lyhyempien kanssa.

11. Kauppojen katosta roikkuvat "aleale" lippuset lävähtävät naamaan, kun kävelee kaupan käytävällä. Samoin matalat puun oksat. Nuttura jää usein jumiin huoneeni lamppuun ja täytyy huutaa äiti apuun :"D.

Siinä nyt ne, mitkä ensiksi tulivat mieleen. Loppuun positiivisia asioita :D.

1. Useampikin ihminen kehottaa menemään Huippumalli haussa -ohjelmaan. Esimerkiksi mun hammaslääkäri on patistanut mua sinne jo 4 vuotta :"D. Aina yhtä hassun hauskoja tilanteita, jotka hymyilyttävät vieläkin, koska en ole muutoin millään lailla mallin mitoissa ("mutta kun sähän olet noin pitkä niin eihän se haittaa").

2. Voi huoletta ostella vaatteita, jotka ovat kaupoissa esillä nuken päällä. Ne näyttävät lähes 100% varmasti samalta itsellä.

3. Jos on kaverin kanssa ruuhkaisessa kaupassa, niin pitkän ihmisen huomaa helposti kauempaakin väkijoukosta. (Toisin kuin esim mummini, joka on ~160 cm pitkä.)

4. No, kaupassa ylettyy kaikille hyllyille, samoin kotona. Vessan peilistä voi peilailla itseään lähes vyötäröön asti. Voi pitää meikkauspeiliä Ikean hyllykön päällä ja meikata siinä.

5. Jos ei halua nousta sängystä, tavarat saa usein kurkoteltua jalalla tai kädellä lähemmäksi. Sama asia ruokapöydässä.

6. Jos haluaa päästä naamiaisista helpolla, aina voi valita Slenderman- asun ja pukeutua miesten pukuun.

-Helinä

(Kuva: http://www.nbcnews.com/storyline/slender-man-stabbing/slender-man-stabbing-suspects-blamed-each-other-interrogations-n310176 )

lauantai 7. marraskuuta 2015

Tanssiunet

Viime yönä näin neljättä kertaa unta, jossa olen tanssimassa suuremmassa tanssikokonaisuudessa. Sellaisessa, johon osallistuu monta tanssijaa, lavastajaa, puvustajaa ja maskeeraajaa. Usein olen unissa itse myös koreografina vaikuttamassa pienemmässä joukossa, joka suunnittelee kaiken mahdollisista vuorosanoista tanssijoiden ripsien väriin.

Näissä unissa olen rakastanut kaikkea sitä mitä järjestelen ja harjoittelen. Tosin vain kerran olen päässyt unessa siihen asti, että esitys on myös pidetty ja herännyt vasta lopputaputusten jälkeen. Joka kerta, kun herään tällaisesta unesta, olo on kamalan tyhjä ja haikea. Jään aina kaipaamaan pukuja, koreografioita ja sitä tekemisen tunnelmaa.

Ensimmäisellä kerralla järjestelin rakkaustarinaan liittyvää noin kymmenen hengen nykytanssiesitystä. Valikoitiin kappaleita eri kohtauksiin ja niin edelleen. Tämä uni loppui melko nopeasti (jo toiseen "suunnittelukertaan") ja näin sen noin 4 vuotta sitten.

Seuraavan kerran näin vastaavaa unta vasta pari vuotta sitten, kun olin oikeastikin osallistumassa (mun uniin verrattuna) pienimuotoisempaan tanssiesitykseen Traconia varten. En enää muista tämän unen esityksen juonta, mutta lavasteet olivat upeat ja siinä oli paljon suuria ryhmäkohtauksia, joten tanssijoitakin oli varmaan yli sata.

Kolmannen kerran näin unen viime keväänä. Juoni kertoi vanhan, ahtaasti rakennetun puukaupungin (joka oli sataman lähellä) tytöstä, joka oli muuttunut sätkynukeksi. Häntä syrjittiin, kiusattiin ja yritettiin häätää , koska ajateltiin, että tällä tytöllä oli jokin kirous, joka voi tarttua. Kylän alkemisti tms. yritti kuitenkin muuttaa tytön takaisin ja eri taikajuomat aiheuttivat lisää outoja ongelmia kylässä. (Hieman näkyy Coppeliasta vaikutteita :D). Kaikilla oli ihanat vaatteet ja samoin lavasteet olivat upeat. Yritän piirtää näitä kuvaksi, koska sitä kaikkea on aivan liian vaikea selittää. Tämä uni oli ainut näistä, jonka näin loppuun asti. Itse esitin tyttöä (tytöllä oli useita eri tanssijoita) yhdessä kohtauksessa, jossa hän alkoi lentää.

Nyt viime yönä näin unta Muumibaletista. Juoni oli siinä, että Niiskuneiti oli eronnut Muumipeikosta ja etsi itselleen uutta poikaystävää. Jossain vaiheessa hän päätti hankkia jääkarhunkin, jotta sitä saisi helliä ja se loisi turvallisuuden tunnetta. Lisäksi Nipsu oli jonkin sortin prostituoitu (koska halusi paljon rahaa)  ja Muumipappa tapaili Vilijonkkaa salaa. Jonkinlainen huumoribaletti oli kyseessä :D. Itse esitin tällä kertaa pääroolia eli Niiskuneitiä, joka ravasi sokkotreffeillä (paljon pas de deuxia) ja kaikenlaisissa riennoissa. Jääkarhua ei muuten esittänyt kukaan, vaan se oli oikea koulutettu jääkarhu, joka tykkäsi syödä Muumipukujen häntiä :'D.

Unissa yleensä mun piruetit on yhtä täydellisiä kuin mun soittorasian pienellä ballerinalla. Pystyn tekemään ilman vauhtia vaikka kymmenen piruettia putkeen. Toinen asia, jossa loistan mun unissa, on grand jete -hypyt. Teen niitä keveästi ja suorastaan liidän lavan yli.

-Helinä

Kuvista tuli nyt pikapiirroksena melko pelkistetyt versiot. Tuossa puukaupungissa oli kaikenlaisia pikku yksityiskohtia, kuten kaiverruksia, kulumia, portaita ja köysiä yms. muuta roinaa nojailemassa seiniin. Tuo asu oli sen tytön asu.

torstai 5. marraskuuta 2015

Tervehtymistä

En ole hetkeen jaksanut kirjoitella tänne blogin puolelle, koska olen ollut flunssassa kohta kokonaisen viikon. En ole päässyt treenaamaan viikkoon, ja venäjän koettakin täytyi siirtää eiliseltä tälle päivälle. Särkylääkkeen voimalla pääsin tänään sen onneksi tekemään. Tämä koe oli mun lukioni viimeinen ja olo on jännällä tavalla helpottunut. Nyt on kaikki lukion pakollinen ja aika paljon ylimääräistäkin suoritettu.

Kävin lainaamassa viime viikolla kirjastosta muutaman liikunta-aiheisen kirjan ja alkuviikosta kokeiltiin illalla pikkusiskon kanssa kevyttä nukkumaanmeno-"joogasarjaa". Mun mielestä se oli kyllä lähempänä tavallista venyttelysarjaa, muttei sillä nyt ollut niin väliä. Sarja oli jokatapauksessa mukava ja venytti monipuolisesti eri kohdista. Löysin kirjoista myös mukavia treenipätkiä, joita ajattelin kokeilla, kunhan paranen kunnolla. Tänään on kyllä ollut jo hieman parempi olo kuin eilen, joten kai se tästä. :)

Olen tässä toipilaana virkannut patalappuja ja mässyttänyt mummin Espanjasta tuomia tuliaiskarkkeja. Osa on ollut aika kummallisen makuisia, ensivaikutelmaa kengänpohjasta sitruunamehuun, mutta pari hyvääkin makua on osunut kohdalle.

Huomenna mua odottaa yo-juhlien kutsukorttien tekeminen. En tiedä ihan tarkasti vielä millaiset niistä tulee, mutta yhden jutun olen jo päättänyt. Näytän kuvan korteista sitten lähempänä juhliani :). Tässä joku päivä olisi tarkoitus ottaa yo-kuvat MissMymmelin kanssa ja suunnitella millainen kampaus ja meikki sitä pitäisi opetella itselle tekemään. Onneksi mummi lupautui auttamaan juhlien järjestämisessä niin ei tarvitse ihan kaikkea yksin tehdä. (Jos joku ihmettelee mun ainaisia juttuja mummistani, niin mummi on mulle vähintään yhtä läheinen kuin mun äiti ja olen asunutkin mummilassa puoli vuotta ihan pienenä.)
Mummista tulikin mieleeni, että olen ensi viikolla menossa maalaamaan mummilaan seiniä, kun hän haluaa remontoida pinnat kiireellä ennen mun juhlia. Yritän sopia asian niin, etteivät reenit jäisi taas väliin niin kuin tällä viikolla.

Harmittaa olla reeneistä pois, kun kehittymisen mahdollisuus (ja rahaa) tulee silloin heitettyä hukkaan. Sairastelun yms vuoksi mulla on kertynyt korvaustunteja ainakin 3-4, jos olen laskenut oikein. Voisin käydä taas siellä Functional Balancessa, kun tykkään niin paljon siitä tunnista. Se on mukavan rauhallinen ja ehtii oikeasti keskittyä niihin lihaskuntoliikkeisiin.

-Helinä

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Attitudea & ihania piruetteja

Keskiviikon tunnilla alettiin vihdoin harjoittelemaan liikettä, josta olen haaveillut jo pitkään, attitudea nimittäin. Tykkään todella paljon tuosta tasapainosta/jalannostosta. Korkea arabeskikin on musta hienon näköinen, mutta attitude on mun silmissä vieläkin upeampi.

Olin tämän vuoksi tietysti ihan innoissani, kun ope ilmoitti, että tehdään erään tankosarjan loppuun attitudea. Olen harjoitellut tuota vähän joka päivä kotonakin tällä viikolla, kun nyt tietää vähän miten se tulisi ylipäänsä tehdä. Ilman tankoa attitudessa on vain hirveän vaikea pysyä! Pikkusiskoni yritti ottaa kuvaa, mutta lopputuloksista näkyy, kuinka mahdotonta se oli kännyn hitaalla kameralla ja mun tasapainoilutaidoilla :D.

Tunneilla, sekä tiistain että keskiviikon, ollaan harjoiteltu paljon piruetteja, diagonaalissa ja paikoillaan. Päästiin harjoittelemaan myös isoa piruettia, sellaista arabeskin tapaista. Se sujui mulla paljon omia odotuksia paremmin, pääsin koko kierroksen ympäri ja sain sen lopetettuakin ihan nätisti, mitä nyt peilistä ehdin vilkuilla.

Muutoinkin piruetit on alkanut sujua mulla omasta mielestäni jotenkin todella paljon paremmin. Viime torstaina oikein tunsin, kun mun päässä naksahti päälle jokin suuri tietoisuus näistä pirueteista. Pääsin useamman hallitun ykkösen peräkkäin ja kotona on pari tuplaakin onnistunut tosi hyvin. Kerrankin on alkanut tuntua, että mä jopa pidän pirueteista. Ne ei tunnu enää sellaisilta, joissa joka raaja huitoo eri suuntaan ja itse hoippuu siellä keskellä ties miten päin, polvi koukussa.

Olen miettinyt, mikä mua on auttanut näiden piruettien kanssa ja päätynyt näihin:
1. Ponnista YLÖSpäin niin korkealle päkiälle kuin pääset.
2. Pidä vartalo ja kädet TIUKKANA, mutta olkapäät alhaalla.
3. Plie on jarru, jolla saa piruetille tarkan lopetuksen. Plie on myös piruetin alku, jolla ponnataan toiselle, SUORALLE jalalle.
4. Jos ongelmana on se, että vauhti loppuu, pääsee SPOTIN avulla helpommin ympäri. Muutoin en ole yksittäisissä harjoituspirueteissa huomannut sen tärkeyttä, vaikka muutoin tärkeä onkin (nopeat piruetit/monta piruettia putkeen/liikkuva piruettisarja).

Jutellessani fysiikan open kanssa pirueteista, hän sanoi jotakuinkin näin: "Jos on jäykkä kappale, joka laitetaan pyörimään paikoilleen (pyörimisakselin ympäri), sen kaatamiseen tarvitaan ulkoista voimaa, koska pyörimismäärä säilyy ja aiheuttaa kappaleeseen voiman ylöspäin. Esimerkiksi hyrrä..."
Periaatteessa siis, jos koko kroppa on tiukkana ja ponnistusvoima on päkiästä tasapainopisteen mukaisesti suoraa ylöspäin, on piruetista todella vaikea kaatua.
Ehkä omaan vain jotenkin todella monimutkaiset aivot, kun tuo auttoi  todella paljon hahmottamaan piruetteja.

-Helinä

perjantai 23. lokakuuta 2015

Patukoita ja vitamiineja

Kävin toissapäivänä tuossa lähi Punnitse&säästässä. Ihanaa, kun liike aukesi tuohon ihan pienen kävelymatkan päähän meiltä :).

Etsiskelin kaikenlaisia eri patukoita, joita viime postauksessa kehotitte kokeilemaan. Suurin osa löytyikin, mutta valitettavasti lähes jokaisessa oli pähkinää tai mantelia. Questbarit taisivat olla lähes ainoat, joissa niitä ei ollut, mutta ei mulla ollut niin paljon rahaa edes mukana, että olisin voinut ostaa yhden :D.

Nyt kyselenkin, onko noissa patukoissa jokin makuvaihtoehto, jossa pähkinää ei "huomaa". Mulla on siis lievä pähkinäallergia, joka ei aina reagoi, jos pähkinä on valmiiksi jauhettu tuotteessa ihan pienijakoiseksi jauheeksi. Hasselpähkinä tosin aiheuttaa kitalaen ja kurkun kutinan lähes aina, muita pähkinöitä voin syödä hieman vapaammin.

Onneksi mun perinteisiin kauravälipaloihin oli ilmestynyt uusi maku (tai sitten en ollut huomannut sitä aiemmin), nimittäin valkosuklaa. Siksipä ostin sen ja perinteisen toffeen makuisen. Lisäksi päätin kokeilla toiselta merkiltä mansikka-kauraevästä. Joistain Punnareista saa muuten opiskelija-alennusta 10%. Sitä harvemmin mainostetaan missään.

Tuo mansikka oli musta tosi hyvää, vähän makea, muttei silti liian. Muita en ole vielä avannutkaan, mutta toffee on mun vakituinen lemppari ollut tähän asti, joten se on musta myös hyvää :D. En koskaan jaksa syödä tuollaista patukkaa yhdellä kerralla, kun ne ovat niin täyttäviä. Muiden patukoiden kohdalla ei ole käynyt koskaan niin. Ollaankin poikaystävän kanssa ihmetelty, miten noin pieneen kasaan saa tungettua niin paljon syötävää. (Ravintosisältö noin suurinpiirtein 100 grammassa: hiilihydraatit 60 g, proteiini 7 g, rasva 20 g, kuitu 6 g, suola 0,5 g)

Tilasin Fitnestukusta pari viikkoa sitten naisille tarkoitetun vitamiini/mineraalivalmisteen ja C-vitamiiniporetabletteja, joita mun pitäisi ottaa rautapitoisella aterialla (C-vitamiini edistää raudan imeytymistä). Huomasin pari päivää sitten, että noita poretablettejahan saa Lidlistäkin samalla hinnalla. Käyn hakemassa sieltä ensi kerralla, niin ei tarvitse turhaan lennätellä/purjehduttaa niitä ties mistä.

Olen syönyt noita nyt reilun viikon ja toissapäivänä tunnilla vielä tuli noita pyörrytysjuttuja, mutta eilen onnistuin välttymään niiltä kokonaan. Pitää katsoa vielä ensi viikko, kuinka tunnit sujuvat, ennen kuin voin kertoa oliko tästä apua vai ei :D.

-Helinä

perjantai 16. lokakuuta 2015

Tanssituntitauko

On tullut lomailtua koko viikko mummilla. On tullut haravoitua, tehty ristipistoja ja järjestelty huomista "halloween-juhlaa". Mummi lähtee ensi viikolla lomalle Espanjaan, joten juhlitaan Halloweenia jo nyt lauantaina. Tanssi on luonnollisesti jäänyt nyt syyslomaviikolla pois, koska treeneihin on täältä autolla noin tunti matkaa, eikä kyytiä ole (bussitkaan eivät kulje täällä päin).

Sen sijaan olen katsellut entistä enemmän erilaisia variaatioita YouTubesta ja ottanut todelliseksi tavoitteeksi opetella blue bird (sinilintu?) -variaation , johon törmäsin ( https://www.youtube.com/watch?v=LWrzUFGB6CI&feature=youtube_gdata_player ). Videon tanssijalla on kärkkärit, mutta itse harjoittelen nyt tietysti vielä pehmeillä tossuilla. Pari ensimmäistä kasia on jo muistissa ja sujuvatkin ihan ookoosti. Tietenkään tekniikkani ei ole puoliakaan siitä, mitä videolla näkyy, mutta tällä kertaa ookoosti on suhteutettu mun vuoden balettitaustaani.

Lisäksi voisin kertoa viime viikon keskiviikon balettitunnista. Joogaan ei nimittäin vieläkään päästy siskon kanssa, koska hän nukahti juuri ennen tuntia päikkäreille, enkä raaskinut herättää. Ensi viikolla uusi yritys. Baletissa ollaan kuitenkin yhdistetty kahta eri sarjaa, pyörivää valssia ja jotain "balanchin" -nimistä liikettä. Ollaan tekemässä siihen lisää jatkoa vielä tämän syksyn aikana, enkä jaksa odottaa, mitä siihen tuleekaan. Ollaan myös tehty pari uutta tavallista pidempää tankosarjaa, joihin olen aivan rakastunut.

Huono asia on se, että developet ja jalkojen isot heitot ovat alkaneet aiheuttamaan tunnilla pistävää kipua mun lonkkaan. Kipu tuntuu vain sen aikaa, kun jalka on ylhäällä ja katoaa sitten. Tämä on tosi hämmentävää, koska kotona samoja liikkeitä tehdessä kipua ei aina ilmene.

Mua on alkanut myös pyörryttämään enemmän tunneilla, joten kävin hemoglobiinin tarkistusmittauksessa (anemia=raudanpuute on aiheuttanut tätä pyörryttämistä mulle aiemmin). Arvo oli kuitenkin ihan ok, 125. Tavalliseksi katsotaan arvot 117-155. Samalla katsottiin verenpaine, joka oli myös ihan tavallisen rajoissa (jotain 76/121 tai sinne päin). Lopulta terveydenhoitaja määräsi kokeilemaan liikunnalliselle ihmiselle suunnattuja ravintoaineilisiä ja tulemaan uudestaan, jos siitä ei ole hyötyä.

Asioihin liittymättä kysyisin tässä lopussa olisiko kellään vinkata jotain hyvää, edullista ja täyttävää välipalapatukkaa tms.? Olen kokeillut Punnitse&Säästän kauravälipaloja (n. 1,2 e/kpl), jotka on toiminut ihan hyvin. Maut alkavat vain tuntua niissä ns liian tutuilta. Tykkään paljon makeista mauista, joten ne on plussaa :).

-Helinä

Kuvassa mun tekemä balettiaiheinen "sisustustaulu". Ääriviivat löysin googlesta, mutta värit leikkasin/liimasin mainoksista.

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Syysloman kaipuuta

Tällä hetkellä olo tuntuu järkyttävän kiireiseltä ja stressaavalta, vaikkei tiedossa ole edes mitään erityistä.
Ensi viikolla mua odottelee ihan tavalliset treenit, joogatunti ja viime viikon torstain baletin korvaustunti. En päässyt torstaina paikalle ihan tosi turhan syyn takia... Menin nimittäin poikaystävän kanssa kaupoille ja lenkille. (En tosin olisi jättänyt tuntia väliin, jos sen korvaaminen ei olisi mahdollista.) Treenejä on siis luvassa huimat 5 tuntia, mutta en usko että se on se asia, mikä mua stressaa, koska tykkään käydä tanssitunneilla.

Enemmän mua stressaa lukeminen ja läksyt. Olen laiminlyönyt koulua tosi pahasti muutamia päiviä. Pitäisi tsempata tosissaan sen suhteen. Onneksi nyt on mun lukiotaipaleen viimeinen jakso. Alkaa ensimmäistä kertaa tosissaan tuntumaan siltä, että tämä määrä lukiota riittää mulle. Enää viikko ja pääsee vihdoin viikon hengähdystauolle syyslomalle.

Vatsalihaksetkin jäi tekemättä tässä yksi päivä, joten mua odottaa tänään tuplat sen suhteen!

Loppuun positiiviset asiat. Mulla oli tällä viikolla superhyvä piruettipäivä, kun harjoittelin kotona. Pääsin monta hallittua ykköstä ja jopa onnistuneen tuplan. Siitä tuli tosi hyvä fiilis :). Mun poikaystävä oli tällä viikolla meillä neloisyökylässä eli neljä yötä putkeen. Ehdittiin katsoa useampikin toimintaelokuva  ja parodia Twilightista (Vampyyrien imussakohan se oli). Tästä tosin saattaa johtua se koulun laiminlyönti ja muu stressi, kun on viettänyt pelkkää luppoaikaa lähes koko viikon :D.

Sovittiinkin yhdessä, että käydään Subwayssa syömässä, kunhan saan luettua kemian 4. kirjan loppuun. Kerran olen käynyt Subwayssa, mutta siitä jäi aika sekavat tunnelmat. Halusin sen "päivän subin", mutta myyjä kysyi silti kaikki ainekset, kastikkeet, leivät yms erikseen ja aiheutin kauhean jonon, koska en tiennyt mitään vaihtoehtoja... Jos muistan oikein niin hintakaan ei ollut lopulta se 3.90 e (?), jota mainostetaan. Tästä syystä en ole uskaltanut käydä siellä uudestaan, vaikka se leipä hyvää olikin :'D.

Tälläkin kertaa tuli taas vaihteeksi hieman sekava postaus, mutta ensi viikolla kirjoitan tarkemmin meidän keskiviikon balettitunnista, koska ollaan siellä menty niin paljon eteenpäin :).

-Helinä

torstai 1. lokakuuta 2015

Aukikiertoa, balettia, venäjää

Mulla on tällä hetkellä oma projekti aukikierron kanssa. Olen nimittäin huomannut etten "muista" tai huomaa esim. fondussa tai developessa käyttää mun maksimiaukikiertoa. Usein osaan korjata tän tunnilla itsekin, kun tulen ajatelleeksi asiaa kesken sarjan, ja saan aukikiertoa muutaman sentin lisää. Usein (noin 2-4 kertaa tunnissa) ope tulee korjaamaan myös tätä samaa asiaa. Harmittaa open puolesta, jos hän luulee, etten ota korjauksia vastaan, kun aina on sama asia pielessä. Yritän kyllä ihan tosissani, mutta varsinkin vasen jalka on jostain kumman syystä todella painava ja vaikea saada siihen maksimiaukikiertoon. Oikea menee vielä melko helposti, mutta vasenta ilmassa "vääntäessäni" tuntuu, että joka ikinen lihas mun kropassa jumittaa vastaan. Saan sen ehkä hetkeksi hyvään aukikiertoon, mutta en saa sitä pidettyä siinä kovinkaan kauan. Harmittavaa! Passee-asennossa tämä maksimiaukikierto on heti jotenkin todella paljon helpompi ja löydän sen saman tien. Olisiko kellään vinkkejä asiaan?

Lisäksi ope korjaa aina mun käsiä. En jotenkaan osaa pitää niitä tarpeeksi pyöreinä 1. asennossa, enkä tarpeeksi takana, kun ne ovat sivuilla. Ensi tunnilla pitää keskittyä erityisesti noihin käsiin!

En muista kerroinko täällä, että aloitin venäjän opiskelun. Tähän mennessä ollaan opeteltu lähinnä aakkosia ja perusesittäytymistä. Bolshoi-teatteri on kuulema suomennettuna tylsästi vain Suuri-teatteri. Meidän balettiryhmässä on eräs venäjältä kotoisin oleva nainen ja jäin hänen kanssa juttelemaan kielestä tunnin jälkeen. Oli helpotus kuulla, että tervehdyksen, jota en osaa (Stzraztsvuizste tai jotain sinne päin :'D) tilalla voi käyttää epävirallisissa tilanteissa lyhyempää versiota priv(j/i)et. Huh!

Tänään käydessäni pitkästä aikaa ihan Bloggerin sivuilla (kirjoitan tätä yleensä kännykällä sovelluksen kautta), huomasin, että tällä blogilla on 20 ("rekisteröitynyttä") lukijaa! Aivan mahtavaa ja paljon enemmän kuin luulin. Heidän lisäkseen täällä käy kommentoimassa myös muutama muu.

Olisi mukava tietää, millä tavalla te kaikki olette kiinnostuneet baletista tai tanssista? Oletteko aikuisharrastajia vai aloittaneet jo satubaletissa? Millaisia tavoitteita teillä on ja mikä tanssissa on parasta? :)

Kiitos paljon kaikille, jotka lukevat näitä postauksia tai kommentoivat, ilahdutatte mun päiviä!

-Helinä

Kuva ei tällä kertaa liity mitenkään aiheeseen (hmm, milloinkohan se olisi liittynyt...) ja se on varmaan 3 vuotta vanha, enkä ole ihan varma onko se jo ollutkin jossain postauksessa. Mutta on mulla siinä sentään tylliröyhelöt päällä x2, jos se yhtään auttaa asiaa. :D

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Uusia alkuja

Nyt ovat kirjoitukset lopullisesti ohi ja viikonloppu on vietetty täysin kouluvapaasti. Ihanasti olen saanut nollattua aivot näinkin lyhyessä ajassa :). Tässä on tullut viime aikoina kirjoiteltua tosi vähän oikeasti tanssiin liittyvistä asioista, mutta varmasti pääsen taas niihinkin aiheisiin pian, kun stressi koulun suhteen hellittää.

Olin lähes koko viikonlopun mun poikaystävän kanssa. Käytiin lauantaina Raxissa syömässä yo-kokeiden loppumisen kunniaksi ja söin ihan liikaa tacosipsejä,  kinkku-ananas- ja kasvispizzaa. Tai no, voiko niitä syödä koskaan liikaa ;D.

Tänään tilasin kahdet korolliset talvinilkkurit Zalandon alesta. Toivottavasti olisivat sopivat. Mä pidän ihan järjettömästi korkokengistä. Mulla on ollut pienestä pitäen tosi iso jalka. Esim tokaluokalla mun jalka taisi olla jo 38. Ysiluokalla se oli hetkellisesti jo 44-45, mutta pieneni 43:en ekan lukiovuoden aikana (Saattoi johtua siitä, että laihduin muutenkin 10 kiloa, mutta en siis varsinaisesti laihduttanut. Lukiossani on tosi paljon portaita, koulumatka piteni tunnilla ja useampi tanssikerta viikossa jne. varmaan vaikutti.).
Jokatapauksessa en lähes koskaan löytänyt juuri sellaisia kenkiä mitä olisin halunnut käyttää ja piti ostaa aina ensimmäiset sopivan kokoiset, jotka tulivat vastaan.

Nyt viime vuonna mun jalka pienentyi niin, että 42 kokoisetkin kengät menee. Olen miettinyt olisiko balettiharrastus voinut jotenkin nostaa jalankaarta ja tällä tavalla pienentää jalan kokoa? En tiedä mistä tämä pieneneminen johtuu, mutta en valita! Onpahan nyt enemmän kenkävaihtoehtoja tarjolla :3.

Tänään käytiin myös poikaystävän kanssa kiertelemässä kirpparilla, mistä on muodostunut jo lähes harrastus :D. Aina kun tulee vastaan kirpputori niin siellä on pakko pysähtyä! Tällä kertaa osui kohdalle jopa todellisia löytöjä: Pokemon mangakirja 2 e ja Skylanders-(Xbox360)peliin hahmoja 4 kpl/3 e (oikea hinta n. 10-15 e/kpl). Nämä ostokset kuulostavat tällä tavalla lueteltuna "järjettömän aikuismaisilta", mutta tykkään pelailla tuota Skylanders-peliä poikaystäväni ja pikkusiskojeni kanssa. Sopivan haastava, mutta silti helppo ;D.

Maanantaina aloitan taas lukemisen, tällä kertaa yhtä ja ainoata päämäärää kohti, pääsykoetta nimittäin! Aloitan heti kemialla, koska se on mulle Fysiikka-Kemia-Biologiasta hankalin osa-alue. Olen saanut tehtyä lukusuunnitelmaa ja motivaatio on taas korkealla.

Lisäksi aloitan tänään vatsalihashaasteeni uudelleen. Viimeksi sairastuin haasteen keskivaiheilla, enkä voinut enää jatkaa flunssasta selviydyttyä, kun yo-kokeet olivat jo niin lähellä. Nyt lähden haastetta taas samalla innolla suorittamaan ja yritän välttää sairastelut :). Kuukauden päästä pitäisi päästä julkaisemaan sen tuloksia, jos hyvin käy!

Loppuun vielä vähän balettiasiaa! Siellä liikuntakeskuksen balettitunnilla oli viime viikolla mies! Siis ihan oikea ja elävä! :'D. Tehtiin tunnilla sitten passeepiruetti harjoitusta StarWars-musan tahtiin. Jotenkin tuli heti paljon ryhdikkäämpi olo ja keskivartalo oli ihan tiukkana, kun musiikki oli sitä kaikkien tuntemaa Tuu Tuu Tuu TuuTTuDuu tuuttuduuu... Pas de deux pysyi myös tunnilla mukana, mikä on musta tosi hauskaa  :).

-Helinä

maanantai 21. syyskuuta 2015

Kemia hyökkää päälle, aika loppuu, apua!

Tämä postaus ei liity mitenkään tanssiin, mutta on pakko tulla kertomaan...

Perjantaina mulla on kemian yo-koe ja tuntuu, että koko lukion kemian oppimäärä on mulla ihan hakusessa. En ole paljon ehtinyt lukea ja koko ajan ilmestyy lisää hommaa, joka estää lukemista.

Viime viikolla mulla oli tavallinen koeviikko ja viikonlopun vietin mun poikaystävän kanssa. No, tänään pääsin aikaisin koulusta ja sainkin luettua hyvin siihen asti, kunnes kumpikin pikkusiskoni pääsi koulusta ja tarvitsi apua matikan läksyissä (toinen 4. luokalla ja toinen lukion ekalla). Läksyistä selvittiin ennätysajassa Totoro-musaa kuunnellen.

Mutta no, ei siinä vielä kaikki. Tämän jälkeen äiti ja nuorempi pikkusiskoni löysivät itseltään täitä (muutamien päivien oireiden jälkeen). Argh. Onneksi multa äiti ei noita ikäviä otuksia löytänyt kahdenkaan pitkän etsinnän jälkeen, eikä mulla ole oireitakaan ollut. Uitin itseni silti samassa täinhäätöshamppoossa kuin koko perheeni. Olen niin ötökkäfobiainen, että koko ajatus ötökästä (okei, loiseliöstä) päässä ällöttää suunnattomasti. Eli ihan vain tiedoksi, jos tätä lukee joku samoilla tanssitunneilla käyvä (lukeeko?), niin mulla ei noita täitä siis tällä hetkellä voi olla, eikä tarvitse pelätä tartuntaa. Jotain positiivista sentään!

Tänään on koko päivä siivottu kämppää. Pidetty tavaroita saunassa, pesukoneessa ja pakastimessa, imuroitu ja pyyhitty pintoja. Lukemiselle ei ole jäänyt yhtään aikaa ja kemian yo stressaa suunnattomasti. Onneksi se ei ole pakollinen eli ei ole edes pakko päästä läpi, mikä sentään hieman lievittää tätä tunnetta. Periaatteessahan tuloksella ei pitäisi olla mitään väliä, mutta haluaisin siitä nyt kuitenkin vähintään M:n.

Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina mulla on treenit, joten tänään oli ainut täydellinen lukupäivä. Tänään oli myös mun ensimmäinen venäjän tunti ja vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. Sitäkin tekisi mieli harjoitella kotiläksyjä enemmän (kyrilliset aakkoset on niin kauniin näköisiä kaunolla kirjoitettuna), mutta aikaa ei vain ole. Tätä postausta kirjoitan osissa kaiken muun, kuten syömisen, ohella.

Päivän positiiviset asiat ovat vähissä, mutta niitä löytyy kuitenkin. Muutamat onnistuneet piruetit, joita ei voi olla koskaan liikaa ja se tosiasia, että olin meidän koulussa tämän syksyn "paras" fysiikan kirjoittaja. Sain siis eniten opettajan arvioimia alustavia pisteitä. Pisteethän saattavat muuttua vielä lopullisessa arvioinnissa, mutta tätä fiilistelen nyt tällä hetkellä marraskuuhun asti. Silloin saa tietää  lopulliset pisteet ja sen arvosanakirjaimen. Varmaa on nyt ainakin se, että mun yo-juhlia päästään todellakin viettämään jouluna, mikä lämmittää tietysti mieltä :).

Näin maanantaisin maailma tuntuu aina kovin synkältä, kun tanssitunneista on yli 3 päivää. Tiistaisin tunnelmat yleensä muuttuvatkin astetta vaaleanpunaisemmiksi ja kirkkaammiksi, kun pääsee tanssirakkauden pariin treeneihin <3.

-Helinä

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Balettia ja vähän koulua

Tällä viikolla mulla ei ollut showtanssia, koska meidän ope meni naimisiin. Balettitunnit kuitenkin pidetään molemmat ihan normaalisti ja niitä odottelenkin jo motivaatiovuoren kanssa.

Viime viikon liikuntakeskuksen baletissa treenattiin hyppyjä ja niihin tarvittavaa pliétä. Harjoiteltiin hyppyjä tasapainotyynyllä ja minitrampalla (treenaten erityisesti nilkkoja). Sekä tarkkailtiin omaa painopistettä hyppiessä. Tää kaikki oli mun mielestä erittäin hyödyllistä ja tajusin nojaavani helposti hieman liikaa taaksepäin hyppiessä. Nyt osaan kiinnittää huomiota siihen. Tein myös ensimmäistä kertaa glissadea eteenpäin ja harjoiteltiin hieman pas de deux -tyyliin hyppyjä. Tanssikaveri siis nosti ja käänsi ilmassa samalla vyötäröltä, kun itse ponnisti vauhtia suoraan ylöspäin. Tämä(kin) oli tosi hauskaa!

Maanantaina mulla oli fysiikan kirjotukset ja ainakin näin alustavasti voin sanoa, että ne meni ihan hyvin. Viikon päästä perjantaina mua odottaa sitten kemia. Sitä ei tosin tarvitse stressata, kun fysiikka oli näistä kahdesta se pakollinen. Samalla mulla pyörii tässä koeviikko, joten lukemista riittää loputtomiin ;D.

Parin viikon päästä olen menossa jonkin tyyppiseen joogaan siskoni kanssa. Siitä lisää silloin. Mitä teillä on suunnitelmissa? :)

-Helinä

torstai 10. syyskuuta 2015

Tanssia ja rutinaa

Tiistaina mulla oli showtanssia, joka oli aivan ihanaa! Ope oli tosi mukava ja innoissaan. Ote kyseiseen lajiin oli tosin hieman erilainen kuin vanhalla tanssistudiolla, jolla harrastin showtanssia. Itse pidin tästä uuden open tavasta enemmän. Musiikki ei ollut viimeisimpiä hittejä ja vaihteli tunnin aikana paljon. Myös sarjoissa oli enemmän "särmää", eikä iän ikuisia pehmeitä käsiä ja hentoa liikettä ollut tunnilla lähes yhtään. Tämä saattaa kuulostaa tosi sekavalta,  kun selitän, mutta pääpointti oli siis se, että tanssi oli "tiukempaa" ja hauskempaa.

Keskiviikkona mulla oli oman ryhmän jatkobaletti. Oli paljon tuttuja naamoja, mutta myös uusia.  Huomasin, että yksi oli myös samalla showtunnilla mun kanssa. Hauska yhteensattuma! :D Onneksi ope oli sama kuin viime kaudellakin.
Tällä tunnilla motivaatio ja innostus balettiin aina vain kasvaa, koska ope on niin mahtava. Hän on aina itsekin todella innostuneen oloinen opettaessaan ja se innostus tavallaan tarttuu. Kun aloitetaan pelkkä tendu-sarjakin niin mielessä ajattelee "voi vitsit tää on siistiä, kun saa rullata päkiää lattian kautta". En ole koskaan tavannut yhtä innostavaa opea :).

Tässä parin päivän aikana olen kuitenkin huomannut, että mä olen alkanut rutisemaan. En siis valittamaan, vaan mun nivelet pitää kauheaa melua. Laitan hiukset kiinni, niin mun sormet naksuu. Puen paidan ja molemmat olkapäät kumahtaa. Kävellessä polvet nitisee ja joka pliessä lonkka rutisee ja naksuu. Mihinkään ei satu, mutta nuo äänet häiritsee. Tätäkö se on, kun 20 vuotta lähestyy ikämittarissa? :D

-Helinä

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

TraconX!

Nyt on luvassa se mysteeripostaus, johon kesällä ostamani tennarit liittyvät. Viime viikolla järjestettiin nimittäin taas Tampereella vuosittainen Tracon. Tämän vuoden Tracon oli kymmenes josta tulee tuo X perään. Tracon tulee tietääkseni sanoista Tampereen roolipeli ja anime con. Kyseessä siis tällainen cosplay-tapahtuma, joka on hyvin painottunut japani/korea aiheisiin.

Olin paikalla mun serkkuni kanssa, ja pukeuduttiin Mistyksi ja Togepiksi Pokémon-sarjasta. Olen siis salainen Pokémonien superfani. Varsinkin ekat kaudet kuuluu mun superfanituksen piiriin!  (Mikäköhän se mun todellinen ikä olikaan, 19 vai 9?) :'D

Viikonlopun aikana päädyttiin yllättäen myös tanssitunnille! Heti jos jossain lukee edes jotain tanssiin viittaavaa niin mut löytää sieltä. Serkkuni tavallaan raahautui perässä, mutta oli meillä lopulta tosi hauskaa kummallakin :D. Tanssitunnin aiheena oli japanilainen parapara-tanssi. Jalat tekevät siinä koko ajan askelta sivulta sivulle ja vain kädet tekevät eri liikkeitä. Tällä tunnilla tehtiin yksinkertainen (ja äärettömän söpö) koreografia Hello Kitty -kappaleeseen. Oli hauska kokeilla taas jotain ihan uutta tanssityyliä!

Viikonlopun aikana ehdittiin käydä mm. kuuntelemassa Ghiblin juhlavuosikonserttia, seuraamassa Eatyourkimchi -showta, kuuntelemassa luentoa noitavainoista, ostella kaikennäköistä fanitavaraa ja tietysti ottamassa kuvia muiden asuista ja vastavuoroisesti poseerata heille, jotka halusivat kuvan meidän asuista.

Yksi parhaista asioista oli ehdottomasti yhteiskuva Rakettiryhmän kanssa! :D

Löytyykö täältä muita Pokémon, Harry Potter, manga-japani-anime, Ghibli, StarWars, Sailor Moon, Digimon yms. faneja? :)

-Helinä

torstai 3. syyskuuta 2015

Lempparismoothie

Syksyn tanssikauden kunniaksi paljastan mun superhypermegasalaisen lempparismoothien reseptin. Tämä on vähän niinkuin semmoinen, mitä et muualta löydä ja täysin mahdoton keksiä itse ;D. Niin tai näin, tää on jokatapauksessa aivan todella hyvää!

Banaani, säilykemangoa, (Lidlin) kreikkalaista jogurttia, vaniljajogurttia ja maitoa vain sekaisin vaihtelevissa määrin (tuo banaani on jokatapauksessa pakollinen, koska ilman sitä tää maistuu ihan kamalalta. Testattu on x_x). Lopputulos on aina yhtä täydellinen <3.

Kertokaa teidän lempparismoothiereseptejä, lupaan kokeilla niitä. Pähkinää/mantelia en voi syödä, mutta muutoin kaikki hyvänkuuloiset (eli kaikki muut, paitsi läpällä tehdyt nakki-lihapulla-korvapuusti-munakassekoitukset) päätyy testattavaksi tässä syksyn aikana rahatilanteen mukaan! :)

-Helinä