sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Näytös

Tänään oli meidän kevätnäytös. Kenraalit olivat klo 9-12 ja oikea näytös alkoi kolmelta. En tässä välissä jaksanut kiirehtiä kotiin, joten vietin päivän teatterilla ja kaupungilla.

Aloitin pakkaamisen vasta aamulla, samoin muutkin valmistelut. Jäi hiukan viimetippaan :D. Onneksi mitään ei kuitenkaan unohtunut (toisin kuin pelkäsin). Meikinkin ehdin tehdä jo kotona.
Kenraalit olivat meidän osalta pelkkää sähellystä. Ope tuli korjaamaan kesken kaiken meidän paikkoja, eikä mikään sen jälkeen mennyt enää kunnolla. Tämän jälkeen kyllä hieman hirvitti ajatus oikeasta esityksestä. Jäin meidän esityksen jälkeen odottamaan kiitoksien kenraaleja ja tällä kertaa ehdin mukaan (jes).


Kun kenraalit loppui, lähdin Hesburgeriin syömään kerrosateriaa. Erittäin urheilijamaista ruokaa, kyllä :"D. Se kuitenkin piti nälän kotiinpääsyyn asti, joten sopi tähän tilanteeseen hyvin mulle.


Kun pääsin takaisin teatterille, lähdin katsomoon katsomaan vielämuiden kuin balettiesitysten kenraaleja. Tässä välissä sattui pieni tapaturma, kun jalkani jäi jotenkin ihmeen tavalla tuolin väliin. Istuin omasta mielestäni normaalisti, mutta kun edessä olevaan tuoliin istui mies, tajusin varpaideni litistyneen istuimen ja selkänojan väliin. Ensin yritin elegantisti irrottaa varpaita vetämällä, sitten hieman rajummin kiskomalla. Kun kumpikaan ei aiheuttanut muuta kuin lisää kipua, oli pakko kumartua miehen pään viereen ja supattaa korvaan (hiljaa, etteivät kenraalit häiriinny): "anteeksi, voisitteko nousta, kun jalkani litistyi tuolinne väliin". Miehen ilme oli melko säikähtänyt ja hän siirtyi muutaman penkin päähän musta :"D. Juoksin käytävään katsomaan varpaideni kuntoa, pelkäsin jo että joku niistä murtui. Ylimmät nivelet olivat aivan punaiset ja isovarpaan varpaankynsi on luultavasti mustunut. En näe, koska kynnen päällä on kynsilakka, mutta kynsi on vielä nyt illallakin kipeä.

Varpaiden takia lähdin turvalliseen pukkariin lukemaan Harry Potteria. Kun kyllästyin lukemiseen, etsin paikan, jossa harjoitella glissade-sarjaa. Mulla oli siinä taas väärä jalka kenraaleissa!


Lopun aikaa lokoilin pukkarin lattialla ja odottelin muita mun ryhmäläisiä. Onneksi otin mukaan kaikki mun lämppärit (lämpötossut mukaanlukien). Teatterilla oli kauhean viileää.


Oikea esitys alkoi ja siirryttiin verhoihin. Jännitys kuitenkin iski vasta juuri ennen lavalle menoa ja häipyi saman tien, kun lavalle pääsi. Tällä kertaa kaikki liikkeet meni nappiin mun osalta. Ei ollut väärää jalkaa, en unohtanut mitään ja muistin käsien ja pään asennot. Olin erittäin tyytyväinen itseeni. Hetkeksi kipusin taas pukkariin ennen kiitoksia ja sen jälkeen kotiin.


Loppuun kuvia tästä päivästä ja kysymyksiä saa jättää, jos jotain oleellista jäi puuttumaan. :) Yhden oleellisen jutun ainakin unohdin. Nimittäin kunnollisen kuvan meidän asuista, no näillä mennään :D (korjaan kuvien paikat ja koot taas kun menen joku päivä koneelle).

-Helinä

torstai 28. toukokuuta 2015

Yhteisharjoitus, osa 2

Tulin juuri kotiin yhteisharjoituksista. Siitä jäi hieman kummalliset fiilikset (ainakin mulle). Jokatapauksessa koko esitys mentiin läpi musiikkien kanssa ja muiden esityksiä oli hauska katsoa.
Tuntui kuitenkin, ettei ilmapiiri ollut kovinkaan suvaitsevainen virheille (tai sitten se oli vain mun omassa päässä).

Meidän ryhmästä mukana oli vain yksi mun lisäksi; nuorempi tyttö, joka oli mukana lähes jokaisessa esityksessä. Meidän esitys oli lähes ainoa, joka ei mitenkään liittynyt muuhun esitykseen. Muut esiintyjät olivat varmasti aiemminkin treenanneet esitystä yhdessä, koska eri koreoiden järjestystä ei lukenut missään, eikä sitä kerrottu. Kaikki muut tiesivät kuitenkin oman vuoronsa. Myöhästyttiin yhdessä sen tytön kanssa meidän koreosta. Lisäksi lattia oli täynnä tahmeaa rouhetta, jota kaikki lisäsivät kärkkäreiden pohjiinsa. Mun tossut eivät ainakaan luistaneet lattiassa ollenkaan. Mietinkin, jos vaihtaisin oikeaan esitykseen kankaiset tossut. Ne saattaisivat luistaa paremmin. Onko kellään kokemusta ongelmasta?

Omalta osaltani tuo harjoitus meni muuten hyvin (alun myöhästymisen jälkeen), mutta mokasin glissade-sarjan. Mulla oli jostain syystä väärä jalka alussa ja se menikin sitten siinä sählätessä :D. Muutoin olin omaan suoritukseeni tyytyväinen. Lopussa en huomannut mennä mukaan kiitoksiin, koska en tiennyt niistä mitään. Se nyt ei onneksi ollut harjoituksessa paha moka. Kenraalihan on kuitenkin vielä jäljellä :).

-Helinä

Yhteisharjoitus, osa 1

Huomenna on elämäni ensimmäiset puhtaat "näytöstreenit". Kyseessä on siis näytösnumeron yhteisharjoitus, jossa ovat mukana kaikki samaan esitykseen kuuluvat ryhmät.

Meidän esitys kuuluukin ilmeisesti siis suurempaan kokonaisuuteen. En tiedä tuosta kovinkaan paljon, mutta maalaamiseen/maalariin se jotenkin liittyy.

Yhteisharjoituksessa käydään luultavasti läpi eri ryhmien esitysten järjestys, poistumiset ja muut tärkeät seikat. Meitä on varsinaiseen esitykseen tulossa vain 4-5 (ei edes tiedetä tarkkaa määrää) meidän ryhmästä ja kukaan muu ei ollut varma pääseekö yhteisharjoituksiin. Toivottavasti en joudu yksin meidän numeroa siellä vetämään. Alkaisi hiukkasen ahdistaa, kun omat virheet näkyisivät niin selkeästi. Kuinka noloa olisikaan, kun unohtaisin yhtäkkiä miten koreo jatkuu. Yksin tanssiessa ei voi edes pikaisesti luntata muilta. :S

Kirjoitan harjoituksista lisää huomen illalla, kun ovat ohi :).

-Helinä

tiistai 26. toukokuuta 2015

Uudet treenivaatteet

Kävin eilen UFFissa penkomassa urheiluvaaterekkiä ennen balettituntia (ostolakosta huolimatta) ja löysin kympillä itselleni uudet treenivaatteet kesäksi. Adidaksen punaisen paidan ja Niken oranssit shortsit. En ole mitenkään "vaatemerkkiuskovainen", nuo olivat vain kivoimman väriset :).

Lidlin vaatteissa pidetään tuolla UFFissa muuten ihan kauhean korkeita hintoja. Lähestulkoon samalla hinnalla saa samanlaisen uuden vaatteen Lidlistä kuin UFFista käytettynä. Siksi en sen merkkisiä sieltä osta.

Urheiluvaatteita mulla ennestään on Lidlistä ostetut urheilutrikoot, takki ja shortsit, sekä vuosi sitten ostettu Niken harmaa paita (UFFista sekin) ja Citymarketin lenkkarit.

Kuten olen jossain saattanut mainitakin, mulla ei ole kesällä tanssitunteja niin treenaan muilla tavoin. Yritän käydä salilla, lenkkeillä ja tehdä kotona lihaskuntoa, venyttelyä unohtamatta. Varmaan jossain välissä tulee toki jotkin developet nostettua ja piruetit pyörähdettyä, vaikken tunneilla käykään.

Eilisellä balettitunnilla oli jotenkin tosi haikea fiilis, kun tanssittiin viimeinen kerta kukkaisvalssia. Maanantain tunnit loppuivat tähän, enkä tiedä yhtään voinko jatkaa niitä syksyllä. Harmitti myös, kun jouduin viimeisen kerran tanssimaan hieman himmaillen tasajalalla nilkan takia.

Tänään on vielä vihoviimeinen kevään balettitunti ja ensi sunnuntaina tämän ryhmän kanssa näytös. Vielä ei ainakaan jännitä yhtään, tosin yleensä se iskeekin vasta siinä lavan takareunassa seisoskellessa ja musiikkia odotellessa. Se tosin jännittää, jos unohdan jotain äärettömän tärkeää. Vaikkapa huomaan juuri ennen esitystä, että toinen tossu unohtui tai jotain vastaavaa (:"D). Ei ehkä ihan realistinen kauhukuva, mutta kuitenkin.

Koulun puolesta kokeet ovat ohi, joten tästä alkaa armoton lukeminen kohti syksyn yo-kirjoituksia ja pidemmällä tähtäimellä lääkiksen pääsykokeita varten.
Ai niin, tuosta rikotusta ostolakosta seurasi heti sanktiota, vielä 3 viikkoa lisää ostolakkoa tämän kuukauden jälkeen. Olisi pitänyt valita joku hövelimpi vartija tän mun lakon vahtimiseen poikaystävän sijaan :'D.

-Helinä

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Nilkkaprotesti

Nyt, kun pääsin sairastelusta, päätti nilkkani aloittaa protestin. Tai oikeastaan en tiedä onko ongelma juuri nilkassa vai varpaissa. Kipuilu tuntuu jalkapöydässä nilkan edessä, kun varpaita liikuttaa. Varsinkin jalan ja varpaiden flexaaminen tuntuu ikävältä, ojennus ei tunnu juuri mitenkään erilaiselta.

Olen antanut jalan levätä nyt kolmisen päivää ja käyttänyt nilkkatukea (aluksi laitoin vain tukisiteen, kun nilkkatuki oli hukassa). Mulla ei ole mitään hajua, mistä se on ottanut itseensä, koska mitään ihmeellistä en ole sillä tehnyt. Kävin yhdellä balettitunnilla tiistaina, olen treenaillut näytöstä ja käyttänyt korkokenkiä ihan tavalliseen tapaan.

Huomenna ajattelin käydä terkalla koulussa ja katsoa sen jälkeen, menenkö treeneihin. Toivottavasti tuossa ei ole mitään vakavampaa tapahtunut ja olisi vain ohimenevä ongelma. Saisi parantua viimeistään ensi viikonlopuksi, kun on kavereiden yo-juhlia, poikaystävän valmistujaiset, pikkusiskon ysiluokan päättäjäiset ja kevätnäytös.

Saisi nilkka levätä rauhassa kesän ajan, kunhan tuon yhden viikonlopun pysyisi toimivana korkkareissa ja balettitossuissa!

-Helinä

perjantai 22. toukokuuta 2015

Piruetit

Tänään oli elämäni kamalin piruettipäivä. Harjoittelin kotona piruetteja täydellisen ykkösen toivossa. Jostain syystä piruetit eivät tänään vain ottaneet onnistuakseen.

Ensin lämmittelin hieman näytöskoreon glissade-sarjalla, koska siinä on huimasti parannettavaa. Kuinka korkealle kyseisessä hypyssä saa oikeastaan edes hypätä? Hypynhän on tarkoitus olla enemmänkin pitkä kuin korkea.

Päätin aloittaa ensin hieman "liikkuvilla" pirueteilla. Ne sujuivat vielä ihan kiitettävästi, mutteivat niin hyvin kuin yleensä.

Voi kamaluus, kun siirryin paikalla pysyviin passee piruetteihin. Lensin joka piruetista metrin sinne ja toisen tänne! Tasapaino ei pysynyt sitten yhtään. Vaikka kuinka yritin ottaa rauhallisesti vauhtia, jännittää keskikropan, pitää kädet vahvoina, spotata ja suoristaa polven.

Kymmenisen minuutin kuluttua sain ensimmäisen jotenkin onnistuneen tuotoksen ja sekin jäi viimeiseksi lajiaan! Harmitti kyllä paljon, kun ykköset eivät ole ennen olleet mulle ongelma. Ennätys siistiä piruettia on ollut 2,5 kierrosta. Siitä olivat tämän päivän hatarat pyörähdykset kaukana.

Jos piruetit eivät huomennakaan suju, en voi enää laittaa tätä huonon piruettipäivän syyksi. Sitten on vain myönnettävä, että tässä on kehitys mun kohdalla mennyt taaksepäin : 'D.

Mun Porsellin "kesäleotardit" tuli muuten tällä viikolla :). Ajattelin tehdä tanssivaatepostauksen, kunhan ehdin kuvata (eli saan jonkun  kuvaamaan) kaikki mun tanssivaatteet. Niitä on kyllä kertynyt ihan "liikaa" tarpeisiin nähden, mutta ehkä sen voi hyvittää sillä, että käytän niitä välillä normaalissakin vaatetuksessa :D.

( Käytiin muuten tänään pikkusiskon kanssa ostamassa hänelle ratsastusvaatteita alennuksesta. Hän kun on ikuinen heppahullu niin pääsee muutaman kerran vuodessa ratsastamaan yksityistunneille. Ajattelin kesällä lähteä mukaan, jos löydän rahat jostain. Olisi hauska kokeilla itselle lähes vierasta lajia, kun on hevosen selkään kavunnut elämän aikana vain pari kertaa talutukseen :D. )

-Helinä

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Esitysasiaa ja tervehtymistä!

Tällä kertaa voin onnekseni kertoa, että olen selkeästi paranemaan päin! Aamun jälkeen nenä ei ole ollut tukossa, eikä särkylääkkeellekään tullut käyttöä koko päivänä. Kurkkupastilleja tosin kului, mutta olo on ollut huomattavasti parempi. Muutoin päivä ei (balettia lukuunottamatta) sujunutkaan ihan nappiin.

Aamulla heti jääkaapin avatessani margariinipurkki tipahti lattialle ja sotki vaatteeni ja lattian. Bussissa osa laukkuni sisältöä tippui vieressä istuvan miehen syliin. Treeneissä tiputin juomapullon aukinaisena lattialle ja aiheutin salin nurkkaan lätäkön. Kotiin tullessani kännyni tippui avoimeen tiskikoneeseen ja samalla kaadoin maidon lattialle. Minäkö muka kömpelö, ehei :D.

Baletissa meni erittäin hyvin ja sain tanssittua tunnilla ihan kohtalaisesti. Saimme jopa kehuja musiikkiin tanssimisesta, siitä kuinka tehtiin liikkeet oikeaan aikaan. Tuntui erittäin hyvältä sen laskemisvuodatukseni jälkeen. Sain itselleni varmistusta, että osaan oikeasti tehdä koreot oikeisiin laskuihin.

Tänään tehtiin tanssi loppuasentoa myöten loppuun. Meitä esitykseen tulevia on lopulta vain 5, joten loppuasennossa "jouduin" keskelle (puolivarpaille tiukkaan 5. asentoon, kädet ylhäällä, voi apua).Ollaan siis sellaisessa auran muodossa. Saatetaan joutua kuulema pysymään siinä pienoinenkin hetki näytöksessä, seuraavan musiikin alkuun asti. Mulle täydellisessä asennossa pysyminen tuottaa hankaluuksia jo 5 sekunnissa. Täytyy alkaa tosissaan treenaamaan tuota loppuasentoa, etten romahda siitä esityksen lopussa. Onneksi meidät esitellään aikuisten alkeisryhmänä, etteivät yleisön odotukset ole mitkään vaativat. :"D

Tanssi alkaa muutoin sujumaan jo paremmin, pieniä tasapaino-ongelmia huomioimatta. Onneksi on vielä lähes kaksi viikkoa aikaa (toisin kuin huomiseen fysiikan kokeeseen)!

Ope sanoi, että esiintymismekon alle voi laittaa vaaleeansinisen, suoraolkaimisen leotardin, jos sellaisen omistaa. Mullahan on juuri sellainen! Lisäksi vaaleanpunaiset sukkikset ja tossut. Päähän meille tulee ilmeisesti jokin sininen nauha nutturan ympärille.

Kenellä muuten on myös näytökset vielä edessäpäin? Tosi monethan ovat niistä jo suoriutuneet, onnittelut heille! :)

Ihan näin ohimennen opiskeluasiaa:
Ilmoittauduin tänään syksyn fysiikan ja kemian yo-kirjoituksiin, fysiikka pakollisena. Siinä onkin sitten pakko onnistua :D.

Eilen tulivat kevään yo-kirjoitusten tulokset. Nyt mulla on kasassa viime syksyn lyhyen matikan E ja tän kevään äikän E, bilsan M ja enkun B. Tuloksiin olen erittäin tyytyväinen. Pelkäsin, ettei enkku mene läpi ollenkaan ja lopulta tulikin Bee A:n sijaan.

-Helinä

maanantai 18. toukokuuta 2015

Sairastelua ja balettia

Olen nyt toista viikkoa putkeen sairaana. Tätä ennen olin joka toinen viikko kipeänä. Superärsyttävän sairastelun vuoksi multa on jäänyt ihan tosi monta balettituntia väliin. Enää tässä toivoo, ettei sairastuisi uudestaan (kunhan tästä flunssasta ensin selvitään). Olo on ollut melko heikohko, kun anemiaan syötävät rautatabletitkin ovat olleet loppu rahasyistä useamman viikon. Keskiviikkoon mennessä niitä pitäisi taas saada ja jos flunssakin lähtee niin mun olohan tulee olemaan näytöksessä tähän verrattuna kuin supernaisella :D.

Huomenna yritän väkisin päästä (vaikka sitten särkylääkkeiden voimalla) sekä kouluun että illan korvaustunnille, jolla näytösesitystä harjoitellaan. Huomisen tunnin jälkeen onkin enää vain yksi tunti ennen näytöstä, joten senkin vuoksi tunnille on hienoinen pakko päästä. Lisäksi en millään jaksa odottaa, että pääsen taas tanssimaan.

Sitten toiseen aiheeseen. Mummini lupasi viedä mut syksyllä katsomaan balettia Helsinkiin, Suomen kansallisoopperaan (?). Vaihtoehtoina ovat "Kaunotar ja Hirviö" ja Pieni Merenneito. En millään osaa päättää kumpaa menisimme katsomaan. Kaunotar ja Hirviö on kaiketi pelkkää balettia, kun Merenneitoon on sekoitettu jotain muuta nykytanssilajia. Pelkkä baletti kiinnostaa, mutta kiinnostaa myös miten "vedenalainen" tarina on toteutettu liikekielessä, puvuissa ja lavastuksessa.

Olen kuullut, että oopperalla on jokin kauppa, missä myydään myös balettiaiheisia tavaroita. Osaako kukaan kertoa tarkemmin? Entä kumpaa itse menisit katsomaan? :)

-Helinä

lauantai 16. toukokuuta 2015

Laskeminen

Kirjoitan tällä kertaa eräästä ylitsepääsemättömästä ongelmasta. Mä en nimittäin osaa laskea! Tai no, ainakin olen äärettömän huono siinä.

Jos jokin musiikki täytyy laskea itse omassa päässä, siitä ei vain tule mitään. En erota täytyykö laskea kolmeen, neljään, kuuteen, kahdeksaan vai johonkin aivan muuhun. En erota laskujen tempoa, enkä sitä, milloin uusi lasku alkaa. Eli lyhyesti sanottuna en vain osaa. Paitsi joitain erittäin selkeitä, joissa esim. rumpu lyö tasaisesti laskujen mukaisesti koko kappaleen läpi

Toisaalta osaan kyllä laskea musiikit, jotka olen kuullut opettajan laskemana muutaman kerran. Tavallaan opin laskut silloin ulkoa. Tämän vuoksi näytösesityksissä tai tutuissa sarjoissa ei tule ongelmia.

Olen huomannut koulun tanssikurssien improvisaatioharjoituksissa myös sen, että osaan liikkua oikeiden laskujen mukaan, vaikka kukaan ei laske. Itse laskeminen ei kuitenkaan onnistu itsenäisesti sitten millään. En jotenkaan saa musiikkia ja numeroita yhdistymään päässäni.

Show-tanssisarjoissa opin useasti myös "tuntemaan", kuinka kauan mikäkin liike kestää. Tällöin ei tarvinnut laskea juurikaan. Baletissa yksittäistä sarjaa ei kuitenkaan tehdä niin montaa kertaa, että niin ehtisi käymään.

Onko kellään muulla ongelmaa laskemisessa? Olisiko mitään vinkkejä, miten voisin siinä kehittyä?
Haluaisin nimittäin kovasti parantaa tätäkin osa-aluetta baletin kannalta.

-Helinä

maanantai 11. toukokuuta 2015

Ylpeydenaiheita

Aion tänään onnitella itseäni, koska olen saanut täytettyä kolme mun vanhassa postauksessa listaamistani tavoitteistani.

1. Sain tänään vasemman jalan spagaadin jotenkuten maahan! Enää puuttuu keskispagaatti mun kokoelmastani. Seuraavaksi jatkan oikean ja vasemman jalan ylispagaadien parissa.

2. Olen saanut balettimotivaation pysymään erittäin hyvin yllä. Myös keksittymiskyky tunneilla on ollut omasta mielestäni ihan hyvä.

Tänään päädyin olemaan tangon päässä ja jouduin todella miettimään, miten sarjat menivätkään. Kokonaisuudessaan tankosarjat menivät kuitenkin paremmin kuin odotin.

3. Onnistuin myös balettipuvun ompelussa, mikä tuntui vanhaa Balettihaaveita-postausta kirjoittaessa todella utopistiselta.

Tämän kaiken baletoinnin lisäksi olen alkanut ymmärtää lukion fysiikkaa. Vieläkin laskut menee usein väärin, mutta se johtuu useimmiten huolimattomuusvirheistä, kuin siitä etten tajuaisi miten laskut tulee laskea. Haaveet lääkiksestä tuntuvat jo hieman realistisemmilta, onhan tässä vielä vuosi aikaa treenata lähes täyspäiväisesti pääsykokeisiin!

Vatsalihashaasteestakin olen huomannut olevan hyötyä. Ensimmäisenä päivänä jouduin pitämään taukoja jokaisen liikkeen välissä. Nyt yksi sarja liikkeitä menee jo ihan hyvin putkeen, tällä viikolla onkin vuorossa kaksi sarjaa, katsotaan miten käy :).

Aiheeseen liitymättä:
Tilasin Porsellilta taas kaksi alepukua, lähinnä kesäkäyttöön. Tällä kertaa sähköpostiin tuli kuitenkin n. 10 euron lisälasku postikuluista (mitä ei ole ennen käynyt). Hyvin kummallista, kun tilaus oli kuitenkin pienempi kuin ennen. No, pukujen hinnaksi jäi kuitenkin vain 10 e/kpl, joten eipä tuo niin paljon haitannut. Kummallista silti :/.

Kuvassa minä 3 v ja ensimmäinen kukkaseppele. :D

-Helinä

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Onnellinen

Tämä postaus ei varsinaisesti liity balettiin, ei ainakaan mitenkään suoraan. Mun tekee kuitenkin mieli kirjoittaa tämän hetkisistä tunnetiloistani jonnekin ja meidän blogi tuli ensimmäisenä mieleen.

Voin sanoa pitkästä aikaa alkusyksyn jälkeen tuntevani täydellistä onnellisuutta. Tietysti olen tässä välissä ollut onnellinen ja kokenut asioita, joista olen tullut onnelliseksi. Muutaman viime viikon aikana olen kuitenkin tuntenut sitä kuplivaa, koko kehon täyttävää ja  nauruntirskahduksina ulos karkaavaa, (omasta mielestäni) täydellistä onnea.

Tällaisiin hetkiin kuului reissu Seinäjoelle poikaystäväni kanssa. Olimme hänen mummolla ja papallaan ja illalla lähdimme kävelylle. Päädyimme leikkipuistoon riehumaan kiipeilytelineissä, laittamaan pään sekaisin pyörivissä härveleissä ja hyppimään ruutua. Vielä lopuksi käytiin hakemassa lähikaupasta kunnon mässyruuat ja  loppuilta menikin jonkinasteisessa sokerihumalassa.

Sama onnen ilmiö tapahtui myös sinisen esiintymisasun liehuessa samalla, kun tanssin läpi koreografian balettitunnilla. Samoin, kun maalasin pikkusiskoni kanssa jättikokoista Minions-hahmoa lakanaan. Hänellä kun on kohta 10-v-synttärit. Sen kunniaksi hän teki oman ketjuviestinkin ("Jee!kymmenen päivän päästä mulla on synttärit ja täytän kymmenen!lähetä tämä niin monelle kuin pystyt niin sinäkin voit täyttää kymmenen!"). :')

Mietin pitkään, julkaisenko tätä tai pitäisikö tähän vielä lisätä jotain. Lopulta päädyin siihen, että julkaisen ja ettei ole mitään lisättävää :).

-Helinä

tiistai 5. toukokuuta 2015

Korvaustunti

Tänään lähdin korvaustunnille tarkoituksellisesti aikaisin, koska en tiennyt ollenkaan, missä tunti olisi. Rakennus oli kyllä selvillä; lukioni viereinen päiväkoti/koulu. Koulun alueella on kuitenkin kaiketi kolme rakennusta ja jokaisessa vähintään 4 ovea... Onneksi oikean oven eteen oli laitettu kyltti (jonka näin tosin vasta hetken alueella harhailtuani) ja pääsin lopulta oikeaan paikkaan.

Aulasta oli suora näkyvyys saliin ja sen lisäksi 2 ovea. En uskaltanut aluksi kokeilla kumpaakaan, kun en tiennyt kumpi on pukkarin ovi. Lopulta uskallauduin (hetken "olen kiinnostunut näistä seinällä olevista lapuista erityisen paljon" -harhailun jälkeen) kokeilemaan toista ja pääsin kuin pääsinkin pukkariin. Tosin lopuksi selvisi, että toisenkin oven takana oli pukuhuone :"D.

Tunti meni hyvin ja oli selkeästi helpompi, kuin maanantain tunti. Lisäksi salin seinät olivat täynnä tankoa! Ei ainakaan tila loppunut kesken, kun meitä oli paikalla reilusti alle kymmenen.

Lopuksi suurimpaan uutiseen: Mä pääsen mitä luultavammin näytökseen! Tästä tiistain ryhmästä osa haluaa esiintyä ja (koska korvaan tällä tunnilla loppu kevään) ope kysyi myös multa, haluanko mukaan. En ollut aluksi aivan varma kuulinko oikein. Ope kuitenkin sanoi, että pääsen, kunhan opin koreografian. Onneksi se ei ollut kovin vaikea tai pitkä. Opin askeleet tunnin aikana ja sain jo alustavat paikatkin. Testasimme jo esiintymisasutkin; siniset, liehuvat, epätasahelmaiset mekot. Yleensä mulla menee tosi kauan oppia muistamaan koreografiat, joten olin tosi ylpeä itsestäni tunnin lopuksi. Nyt vain hiomaan liikkeitä!

Tänään sain mun raakilebalettipukuni (lähes) valmiiksi. Kaksi "lisäsaumaa" puuttuu vielä, koska meillä ei ole kaksoisneulaa ompelukoneessa, jotkin tikit täytyy tehdä kahteen kertaa. Otin nyt puvusta kuitenkin jo kuvat, koska olen malttamaton näyttämään millainen siitä nyt oikein tuli :'D. Olisi tässä voinut nimittäin käydä huonomminkin.

Malli on muokattu uimapuvusta sitä mukaa, kun ongelmia ilmeni. Olkapäihin lisättiin pituutta mustilla kangaspaloilla ja kaula-aukkoa korotettiin. Ensi kerralla lisään pituutta suoraa vyötärölle, nyt kun tiedän paljonko pitää lisätä :). Mietin vielä lisäisinkö taakse  selkään mustat nauhat, koska varsinkin toinen olkain tuntuu hieman huteralta (violetti kangas ei veny pystysuunnassa, minkä vuoksi olkaimien pituus oli erityisen hankala saada sopivaksi). Tässä koeversiossa ei ole mitään vuorausta sisäpuolella, joten käytän tanssialustoppia. Alemmassa todella huonolaatuisessa kuvassa puvun päällä on itse tekemäni balettihame.

Vielä loppuun tärkeä kysymys: Kehtaako tällä mennä balettitunnille?

-Helinä

Ps. Vilppu-kisu halusi ehdottomasti mukaan kuviin :D.

maanantai 4. toukokuuta 2015

Ilouutisia

Olen huomenna menossa korvaamaan tunteja tiistain keskustassa pidettävälle tunnille ja varmistin asian vielä opelta. Sain kuulla samalla, että myös pääsiäisestä (kun silloin ei ollut tuntia) saa yhden korvaustunnin! Nyt mulla on siis loppukevääksi kaksi tuntia viikossa. Ihanaa :).

Aloitin tänään tekemään lukusuunnitelmaa sekä syksyn yo-kokeita että ensi vuoden lääkiksen pääsykokeita varten. Eipähän tunnu enää niin laiskimukselta koulunkaan suhteen!

Tänään alkaa muuten myös se vatsalihashaaste. Vielä ehtii mukaan ;D!
Ennen vatsoja menen kylläkin syömään keittiössä odottavan kananmuna-maito-banaani-jogurtti-jaffakeksi-ateriani <3.

Kuva ei nyt liity aiheeseen mitenkään, vertailin vain nilkkojeni venyvyyttä. Toinen kuva on hieman vinossa ja näyttää siksi paremmalta kuin onkaan :D.

-Helinä

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Ompeluprojekteja

Äitini on ollut aina käsityöihmisiä. Aina on jokin virkkaus-, kutomis- tai ompeluprojekti käynnissä. Tämä on ilmeisesti tarttunut muhunkin, koska tälläkin hetkellä on erilaisia käsityöprojekteja vähintään 5 meneillään. Viimeisimpänä näistä on viime torstaina aloitettu balettipuku.

Päätin toteuttaa yhden haaveistani eli oman balettipuvun ompelu. Etsittiin uimapuvun kaavoja käsityölehdistä ja muokattiin yhtä niistä. Tämä ensimmäinen versio on tavallaan testikappale. Kokotaulukon mukaan olin nimittäin rinnanympärykseltäni ja vyötäröltä alle 34 kokoa, mutta lantiosta kokoa 38-40. Etsittiin äidin kanssa jämätrikoita, mistä testipuvun voisi tehdä. Lopulta löytyikin iki-ihanaa, violettia glitterkangasta ja mustaa erittäin nahkeaa ja kiiltävää trikoota... :D.

Kun aloin ompelemaan pukua (valikoitiin kaavoista koko M) huomasin, että vyötäröltä täytyy ottaa noin 10 senttiä pois, rintojen kohdalta noin 8 ja pituutta  täytyy lisätä 8-10 senttiä. Onneksi tuli tehtyä ensin jämäkankaista tämä säätöversio!

Vieläkin tämä kokeilupuku on hieman kesken, mutta on jo lähestulkoon kasassa. Enää puuttuu yksi olkasauma ja vahvistusnauha pääntiestä. Laitan tänne kuvaa koko puvusta, kunhan saan sen valmiiksi.

Kangasyhdistelmä ei ollut edes niin paha kuin aluksi kuvittelin. (Tai sitten silmä on tottunut siihen :"D.) Ainakin tämän kelpaa omiin treeneihin, jos ei jopa kehtaisi käyttää oikealla balettitunnilla.

Kertokaa ihmeessä mielipiteitä kangasyhdistelmästä ja ehdotuksia, mistä väreistä/kuvioista tekisin sen oikean version :).

-Helinä